PÄIVÄRETKI MIKKELIIN ti 3.9.2019 (matkakertomus)

 

Päämajamuseo

Haminan linja-autoasemalta nousi innokkaita retkeläistä matkanjohtaja Esko Nevamaan johdolla Heino Toursin bussiin, kuljettajanaan Pertti Kinnanen. Matka suuntautui aluksi Karhulaan, mistä 22:n hengen  voimin keula kohti Mikkeliä.

Matkalla pidin pienen esitelmän isästäni Matti Kalervo Paanasesta ( synt. 2.2.1915 Hämeenlinna, Suomen Suurruhtinaskunta, Venäjä  – kuollut 7.5.1992 Hamina). Hän kuului jatkosodan aikana ”Marskin suojaryhmään Mikkelissä” 1943 - 1944.

Kaikkihan ei mene kuten ”strömssössä”. Bussista katosivat ”paineet” ja kyytihän siinä päättyi. Olimme päässeet Ristiinaan, teiden 15 ja 13 risteykseen. Mutta ei hätää mitään. Ristiinasta saapui pari tilataksia paikalle ja matka jatkui.

Jalkaväkimuseossa nautittiin aluksi perinteiset Sotilaskodin munkkikahvit. Juhani Manninen, Suur-Savon Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n puheenjohtaja, toivotti meidät tervetulleeksi, kertoen samalla heidän kiltansa toiminnasta, mainiten mm heillä olevan vielä 56 oikeaa sotilaspoikaa jäsenenä, eikä kilta peri jäsenmaksua.

Museonjohtaja ev. evp. Markku Riittinen toivotti meidät myös tervetulleiksi ja toimi hyvin selkeäsanaisena oppaana Jalkaväkimuseossa, jossa tutustuimme uusittuun Suojeluskuntaosastoonkin. Suur-Savon Sotilaspoikien Perinnekillan hallituksen jäsen ja museovastaava sekä suojeluskuntaosaston uusimiseen osallistunut Eero ”Kota” Jokinen, oli myös mainiona oppaana mukana.

Suojeluskuntaosastossa oli edelleen esillä edesmenneen perinnekiltamme puheenjohtajan Viljo Harjusen luovuttama sormus sekä edesmenneen jäsenemme  Matti Lappalaisen lahjoittama sotilaspoikasuikka.

VTT:n Olli Kleemola on kerännyt museoon rintamalla puhdetöinä tehtyjä esineitä aina pikkuesineistä huonekaluihin. Mielenkiintoinen osasto.

Jalkaväkimuseohan sijaitsee Mikkelin kaupungin Nuijamiehen kaupunginosassa sijaitsevalla 1880 -1881 rakennetulla puukasarmialueella. Museo on erityismuseo, joka perustettu 1982 ja sitä ylläpitää Jalkaväen säätiö. Perusnäyttelynä toisessa rakennuksessa on ”Vapaussodasta - Lapin sotaan”. Luentosalin seinällä on mm jalkaväen Mannerheim - ritarien kuvat. Itse sotamarsalkka Carl Gustav Mannerheimin kuvan alapuolella on sotien jälkeen Haminassa vaikuttanut ritari nro 110 eli Einari Schadewitz (1.10.1917 Juva – 10.2.1981 Hamina). Ihan oma persoona ”Iivana kuolema kolkkuttaa” juttua myöten. Olen päässyt tapaamaan hänet monta kertaa.

Toisessa rakennuksessa on näyttelyitä SS-pataljoonasta, sotilaspojista, 60 v rauhanturvaamista, sotilaskotitoiminnasta ym.

Ruokailu oli järjestetty Upseerikerholle. Aija Lyytikäinen oli loihtinut maukkaan ja riittoisan seisovan pöydän. Jotkut jopa nauttivat ruokailun ohessa ”Marskin ryypyn”.

Suur-Savon perinnekillan puheenjohtajalle luovutettiin 25-vuotisjuhlajulkaisu kuten museonjohtaja Riittiselle. Teokset luovutti perinnekiltamme puheenjohtaja Matti Haapanen.

Tutustuimme myös Mikkelin Kaukolassa sijaitsevaan Päämajamuseoon. Suomen armeijan ylin johto toimi vuosina 1939-1940 ja 1941-1944 Mikkelin Keskuskansakoulun tiloissa, nykyisin siis Päämajamuseona. Museon opas Päivi Rantanen piti meille esitelmän museosta, jonka jälkeen pääsimme tutustumaan ominemme niin Marskin työhuoneeseen kuin Operatiivisen osaston Maavoimatoimistoon, jotka molemmat on ennallistettu sodan aikaiseen muotoon. Perusnäyttely kertoo päämajan toiminnasta talvi- , jatko- ja Lapin sodan keskeisistä tapahtumista sekä siviilien elämästä sotavuosina.

Carl Gustav Emil Mannerheim syntyi 4.6.1867 Askaisissa, Suomen Suurruhtinaskunta, Venäjä ja kuoli 27.1.1951 Sveitsin Lausannessa.

Paluumatkaa varten oli Heino Toursilta tullut uusi bussi, vanhalla kuskilla. Kotimatkalla poikettiin Lounaskahvila Rantinhovissa, Suomenniemi, jonka pihassa on neuvostovalmisteinen MIG helikopteri.

Retken järjestelijä matkanjohtaja Esko Nevamaa tunsi Mikkelin seudun hyvin ja saimme kuulla mielenkiintoisia asioita. Onhan hän asunut siellä aikoinaan, kouluja käynyt mies.

Ennen kuin saavutimme päätepysäkin, Matti Haapanen kiitti hyvästä retkestä Esko Nevamaata kuten retkellä mukana olleita, koska ilman heitä ei tehtäisi näitä retkiä. Tottahan nuo sanat olivat. Retki oli muutenkin onnistunut.

 

Jalkaväkimuseo.

Kahvihetki Jalkaväkimuseossa.

Jalkaväen Mannerheimritari Einar Schadewitz, nro 110.

Retkeläiset kuulemassa ritareista Markku Riittisen kertomana.

Jalkaväkimuseon toinen rakennus.

Museonjohtaja Markku Riittinen oppaana museokierroksella.

Eero "Kota" Jokinen kertoilemassa museon esineistöstä.

Olli Kleemolan keräämää sodan aikaista puhdetyötä.

Puhdetöitä.

Siinä "kalsarimalleja".

Varustekaappi ja bunkka.

Sodanaikainen "Taukotupa".

Hevonen oli tärkeä kaluston, ampumatarvikkeiden, muonan, tykistön ym kuljetusta varten. Niitä otettiin sodan aikana siviilistä noin 72000 kappaletta. Talvisodan aikana menetettiin 7200 hevosta ja jatkosodan aikana noin 15000 hevosta.

Kaunis lottatyttö.

Pienempi tyttönukke museon uunin lämmössä.

Tutustuminen rauhanturvaajien osastoon.

Hienot kulkupelit.

Markku Riittiselle luovuttaa puheenjohtajamme Matti Haapanen 25-vuotisteoksen.

Upseerikerhon "emäntä" Aija Lyytinen kertoo kerhosta ja ruokailusta.

Ruoka maistui.

Nurkkaus kerhorakennuksesta.

Suur-Savon Sotilaspoikien pj. Juhani Manniselle luovuttaa Matti Haapanen 25-vuotisjuhlateoksemme.

On "ryyppyjen" maksamisen aika.

Päämajamuseon opas Päivi Rantanen kertoo museosta.

Marsalkan työhuone.

Ns. karttahuone.

Lounaskahvila Rantinhovi.

Kahvijonoa.

 Neuvostovalmisteinen helikopteri Rantinhovin pihassa.

Teksti ja kuvat Matti Paananen