PÄIVÄRETKI MIKKELIIN ti 3.9.2019 (matkakertomus)

 

Päämajamuseo

Haminan linja-autoasemalta nousi innokkaita retkeläistä matkanjohtaja Esko Nevamaan johdolla Heino Toursin bussiin, kuljettajanaan Pertti Kinnanen. Matka suuntautui aluksi Karhulaan, mistä 22:n hengen  voimin keula kohti Mikkeliä.

Matkalla pidin pienen esitelmän isästäni Matti Kalervo Paanasesta ( synt. 2.2.1915 Hämeenlinna, Suomen Suurruhtinaskunta, Venäjä  – kuollut 7.5.1992 Hamina). Hän kuului jatkosodan aikana ”Marskin suojaryhmään Mikkelissä” 1943 - 1944.

Kaikkihan ei mene kuten ”strömssössä”. Bussista katosivat ”paineet” ja kyytihän siinä päättyi. Olimme päässeet Ristiinaan, teiden 15 ja 13 risteykseen. Mutta ei hätää mitään. Ristiinasta saapui pari tilataksia paikalle ja matka jatkui.

Jalkaväkimuseossa nautittiin aluksi perinteiset Sotilaskodin munkkikahvit. Juhani Manninen, Suur-Savon Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n puheenjohtaja, toivotti meidät tervetulleeksi, kertoen samalla heidän kiltansa toiminnasta, mainiten mm heillä olevan vielä 56 oikeaa sotilaspoikaa jäsenenä, eikä kilta peri jäsenmaksua.

Museonjohtaja ev. evp. Markku Riittinen toivotti meidät myös tervetulleiksi ja toimi hyvin selkeäsanaisena oppaana Jalkaväkimuseossa, jossa tutustuimme uusittuun Suojeluskuntaosastoonkin. Suur-Savon Sotilaspoikien Perinnekillan hallituksen jäsen ja museovastaava sekä suojeluskuntaosaston uusimiseen osallistunut Eero ”Kota” Jokinen, oli myös mainiona oppaana mukana.

Suojeluskuntaosastossa oli edelleen esillä edesmenneen perinnekiltamme puheenjohtajan Viljo Harjusen luovuttama sormus sekä edesmenneen jäsenemme  Matti Lappalaisen lahjoittama sotilaspoikasuikka.

VTT:n Olli Kleemola on kerännyt museoon rintamalla puhdetöinä tehtyjä esineitä aina pikkuesineistä huonekaluihin. Mielenkiintoinen osasto.

Jalkaväkimuseohan sijaitsee Mikkelin kaupungin Nuijamiehen kaupunginosassa sijaitsevalla 1880 -1881 rakennetulla puukasarmialueella. Museo on erityismuseo, joka perustettu 1982 ja sitä ylläpitää Jalkaväen säätiö. Perusnäyttelynä toisessa rakennuksessa on ”Vapaussodasta - Lapin sotaan”. Luentosalin seinällä on mm jalkaväen Mannerheim - ritarien kuvat. Itse sotamarsalkka Carl Gustav Mannerheimin kuvan alapuolella on sotien jälkeen Haminassa vaikuttanut ritari nro 110 eli Einari Schadewitz (1.10.1917 Juva – 10.2.1981 Hamina). Ihan oma persoona ”Iivana kuolema kolkkuttaa” juttua myöten. Olen päässyt tapaamaan hänet monta kertaa.

Toisessa rakennuksessa on näyttelyitä SS-pataljoonasta, sotilaspojista, 60 v rauhanturvaamista, sotilaskotitoiminnasta ym.

Ruokailu oli järjestetty Upseerikerholle. Aija Lyytikäinen oli loihtinut maukkaan ja riittoisan seisovan pöydän. Jotkut jopa nauttivat ruokailun ohessa ”Marskin ryypyn”.

Suur-Savon perinnekillan puheenjohtajalle luovutettiin 25-vuotisjuhlajulkaisu kuten museonjohtaja Riittiselle. Teokset luovutti perinnekiltamme puheenjohtaja Matti Haapanen.

Tutustuimme myös Mikkelin Kaukolassa sijaitsevaan Päämajamuseoon. Suomen armeijan ylin johto toimi vuosina 1939-1940 ja 1941-1944 Mikkelin Keskuskansakoulun tiloissa, nykyisin siis Päämajamuseona. Museon opas Päivi Rantanen piti meille esitelmän museosta, jonka jälkeen pääsimme tutustumaan ominemme niin Marskin työhuoneeseen kuin Operatiivisen osaston Maavoimatoimistoon, jotka molemmat on ennallistettu sodan aikaiseen muotoon. Perusnäyttely kertoo päämajan toiminnasta talvi- , jatko- ja Lapin sodan keskeisistä tapahtumista sekä siviilien elämästä sotavuosina.

Carl Gustav Emil Mannerheim syntyi 4.6.1867 Askaisissa, Suomen Suurruhtinaskunta, Venäjä ja kuoli 27.1.1951 Sveitsin Lausannessa.

Paluumatkaa varten oli Heino Toursilta tullut uusi bussi, vanhalla kuskilla. Kotimatkalla poikettiin Lounaskahvila Rantinhovissa, Suomenniemi, jonka pihassa on neuvostovalmisteinen MIG helikopteri.

Retken järjestelijä matkanjohtaja Esko Nevamaa tunsi Mikkelin seudun hyvin ja saimme kuulla mielenkiintoisia asioita. Onhan hän asunut siellä aikoinaan, kouluja käynyt mies.

Ennen kuin saavutimme päätepysäkin, Matti Haapanen kiitti hyvästä retkestä Esko Nevamaata kuten retkellä mukana olleita, koska ilman heitä ei tehtäisi näitä retkiä. Tottahan nuo sanat olivat. Retki oli muutenkin onnistunut.

 

Jalkaväkimuseo.

Kahvihetki Jalkaväkimuseossa.

Jalkaväen Mannerheimritari Einar Schadewitz, nro 110.

Retkeläiset kuulemassa ritareista Markku Riittisen kertomana.

Jalkaväkimuseon toinen rakennus.

Museonjohtaja Markku Riittinen oppaana museokierroksella.

Eero "Kota" Jokinen kertoilemassa museon esineistöstä.

Olli Kleemolan keräämää sodan aikaista puhdetyötä.

Puhdetöitä.

Siinä "kalsarimalleja".

Varustekaappi ja bunkka.

Sodanaikainen "Taukotupa".

Hevonen oli tärkeä kaluston, ampumatarvikkeiden, muonan, tykistön ym kuljetusta varten. Niitä otettiin sodan aikana siviilistä noin 72000 kappaletta. Talvisodan aikana menetettiin 7200 hevosta ja jatkosodan aikana noin 15000 hevosta.

Kaunis lottatyttö.

Pienempi tyttönukke museon uunin lämmössä.

Tutustuminen rauhanturvaajien osastoon.

Hienot kulkupelit.

Markku Riittiselle luovuttaa puheenjohtajamme Matti Haapanen 25-vuotisteoksen.

Upseerikerhon "emäntä" Aija Lyytinen kertoo kerhosta ja ruokailusta.

Ruoka maistui.

Nurkkaus kerhorakennuksesta.

Suur-Savon Sotilaspoikien pj. Juhani Manniselle luovuttaa Matti Haapanen 25-vuotisjuhlateoksemme.

On "ryyppyjen" maksamisen aika.

Päämajamuseon opas Päivi Rantanen kertoo museosta.

Marsalkan työhuone.

Ns. karttahuone.

Lounaskahvila Rantinhovi.

Kahvijonoa.

 Neuvostovalmisteinen helikopteri Rantinhovin pihassa.

Teksti ja kuvat Matti Paananen

 

KIRKKOPYHÄ IITISSÄ 8.9.2019 (matkakertomus)

Perinnekiltojen yhteinen kirkkopyhä Iitin kirkolla.

Kuvassa Iiitin nykyinen puukirkko.

Sunnuntaina 8.9.2019 vietettiin Pohjois-Kymen Sotilaspoikien Perinnekillan ja Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien perinnekillan yhteistä ”Kirkkopyhää” Iitin kirkolla hienon sään vallitessa. Me ”etelän” kiltalaiset saavuimme paikalle noin 30 hengen voimin. 

Iitin nykyinen puukirkko on valmistunut 1693. On ns ristikirkko, 900 paikkainen ja saanut mallinsa Tukholmassa sijaitsevasta Katariinan kirkosta. Kirkkoa on korjattu useamman kerran sen jälkeen. Katolla on nykyisin betonipaanut puupaanujen sijaan. Nykyinen alttaritaulu on Felix Frangin maalaama vuonna 1917. Edellinen alttaritaulu (1830-1917) oli Carl Peter Elfströmin maalaama ”Ylösnousemus”. Nykyiset urut ovat vuodelta 2001 ja ovat tyylikopio vuoden 1884 Zachariassenin rakentamista mekaanisista uruista. Kirkkomaalla oleva kellotapuli on rakennettu vuonna 1693. Kirkkotarhaan on haudattu yhteensä 258 sankarivainajaa.

Messu alkoi kirkossa klo 10.00. Saarnasta vastasi kappalainen Ville Hiltunen apunaan Pauli Similä, joka myös ”pohjoisen” killan sihteeri. Upeasti olivat Suomen ja molempien kiltojen liput alttarin lähellä.

Pohjois-Kymen Sotilaspoikakuoro ja Veteraanikuoro esittivät messun yhteydessä kappaleet ”Sanctus”, ”Angnus Dei” ja ”Nuoret sankarit”. Kuoronjohtajina toimivat Pekka Ainali ja Erkki Kapiainen. Pohjois-Kymen puheenjohtaja Mikko Pesälä ja Harry Heikari lukivat päivän sanaa. Kolehti kerättiin Lähetysyhdistys Kylväjän kautta ulkomaiseen apuun.

Ehtoollisen jälkeen kokoonnuttiin sankarihautausmaalle, missä suoritettiin seppeleen lasku sankarihaudalle. Oli hieno asia järjestää seppeleen lasku messun jälkeen, jolloin suuri osa kirkkoväestä jäi seuraamaan arvokasta tilaisuutta. Laskijoina toimivat perinnekiltojen puheenjohtajat Mikko Pesälä ja Matti Haapanen sekä Rauno Jaakkola. Kunniavartiossa seisoivat Iitin reserviläisistä kapteenit Juha Virtanen ja Pekka Mertakorpi.

Yhteinen kahvitilaisuus oli järjestetty Iitin seurakuntatalolle kirkon naapuriin. Väkeä oli runsaasti, noin 80 henkeä, joista osa nautti kahvit kuistilla. Seurakuntatalo on siirretty nykyiselle paikalle 1898 ja toimi ennen kunnanhuoneena, toimien samalla rippikouluhuoneena ja käräjätupana.

Kahvitilaisuuden yhteydessä pitivät Esa Anttas ja Martti Hietalahti esitelmän ”Asekätkennästä Iitin seudulla”. Saimme paljon uutta ja kiinnostavaa tietoa pienessä ajassa. Kuorot esittivät yhdessä kappaleen ”Kaikukoon laulu maamme”, jonka johti ja säesti Pekka Ainali pianolla ja Arvo Saaristo viululla.

Mikko Pesälä käytti puheenvuoron kuten Matti Haapanenkin, joka samalla toivotti Pohjois-Kymen killan tervetulleeksi ensi vuonna Haminaan.

Ennen kuin varsinainen kotimatka alkoi, niin poikkesimme Lauri Vaalgamaan suvun hallussa olevalla Iitin pappilalla poimimassa kriikunoita. Onneksi Laurilla oli muovipusseja mukana marjoille.

Japi-Matkojen ja Ossi Tulkin turvallisella bussikuljetuksella saavuttiin hyvissä ajoin kotikonnuille.  Matkanjohtajana ja järjestelijänä toimi jäsen Esko Nevamaa totuttuun tapaan - mainiosti.

 

Iitin kirkon kellotapuli.

Urkuparvi

Alttari ja komeat liput.

 

Kappalainen Ville Hiltunen.

Pauli Similä.

Mikko Pesälä lukemassa päivän sanaa.

Harry Heikari lukemassa päivän sanaa.

Ehtoollinen.

Seppeleen lasku sankarihaudalle. Vasemmalla Rauno Jaakkola, Matti Haapanen ja Mikko Pesälä.

Sankarihaudalla.

Kunniavartiossa Pekka Mertakorpi ja Juha Virtanen.

Seurakuntatalo.

Kahvitus meneillään.

Esa Anttas ja asekätkentä.

Martti Hietalahti, toinen luennoitsija asekätkennästä.

Vasemmalla kuoron johtaja Pekka Ainali säestää pianolla ja Arvo Saaristo viululla.

Kuorot laulavat yhdesä "Kaikukoon laulu maamme".

Iitin vanha pappila.

"Kriikunoita mä metsästän...."

Teksti ja kuvat Matti Paananen

MUISTOHETKI EVERSTI KEMPIN MUISTOMERKILLÄ 4.8.2019

Terttu Ravi

 

Kaakonkulman Lottaperinne ry järjesti muistotilaisuuden puheenjohtajansa Terttu Ravin johdolla eversti Armas Kempin (5.8.1893 Hamina - 12.10.1949 Sysmä) ja JR7 muistomerkillä Haminan Lupinlahden rannalla. Muistomerkki sijaitsee Kempin syntymätilalla.

Aluksi laskettiin kukkalaitteet eversti Kempin ja Tyrjän rykmentin (JR7) muistopaadelle ja muistokivelle.

Terttu Ravi toivotti vierasjoukon tervetulleeksi, kertoen samalla muistomerkin syntyhistoriasta ja siihen liittyvästä talkootyöstä. Terttu Ravi valotti myös eversti Armas Kempin uraa lyhyesti.

Veteraanikuoro lauloi Erkki Kaipiaisen johdolla Adolf Ehrnroothin sanoihin perustuvan ja Urpo Jokisen säveltämän "Suomi on hyvä maa". Toisena lauluna Fredrik Paciuksen "Suomen laulu".

Lottaperinteen talkoojoukko oli valmistanut maukkaan kahvituksen, joka maistui ohjelmallisen osuuden jälkeen.

Paikalla oli kiltamme jäseniä yhteensä yli 30 puheenjohtajamme Matti Haapasen johdolla. Terttu Ravi kuuluu myös kiltamme jäsenistöön.

Teksti Pentti Snygg / Matti Paananen

Kuva Pentti Snygg

PERINNEPÄIVÄ VIROLAHDELLA ke 31.7.2019

Perinnepäivän vietto alkoi kukkalaitteen laskulla Rajasuon muistomerkillä klo 16.00. Tilaisuuden johti kunnallisneuvos Kauko Suurnäkki. Kukkalaitteen laskivat Pekka Ivakko, Hannu Kiri ja Markku Tarvonen. Rajasuolla oli 12 henkilöä.

Virolahden kirkolla tilaisuus jatkui klo 17.00. Evl. evp. Pentti J Virtanen johti sankarihautausmaan tapahtuman. Lippuairuena olivat Pekka Ivakko ja Ari Korjula. Suomen lippua kantoi Olli Hokkanen ja kiltalippuamme Hannu Kiri

Sankaripatsaalle  laskivat  perinnekiltamme kukkalaitteen Kauko Suurnäkki, Perinneliiton puheenjohtaja Hannu Luotola ja perinnekiltamme puheenjohtaja Matti Haapanen.  Virolahden kunnan ja Virolahden kappeliseurakunnan kukkalaitteen laskivat valtuuston puheenjohtaja Sisko Ukkola-Paronen, kunnanjohtaja Osmo Havuaho ja kappalainen Juha Parjanen. Arvo Harjusen haudalle kukkalaitteen laskivat Timo Yrjönen ja Leo Uski.  Kunniavartiossa  Arvo Harjusen haudalla olivat Erkki Vanamo ja Matti Värri.

Kukkalaitteiden laskun jälkeen Veteraanikuoro lauloi Erkki Kapiaisen johdolla Heikki Klemetin: ”Oi, kallis Suomenmaa”.

Haminan seurakunnan kappalainen Juha Parjanen puhui lopuksi kirkkomaalla, tuoden seurakunnan tervehdyksen ja  isänmaallisesti aiheenaan mm. sotilaspojat.

Tilaisuus jatkui Pitäjäntuvassa Harri Kytömäen juontamana. Aluksi nautimme Klamilan Martojen valmisteleman kahvituksen.

Tervehdyssanat lausui puheenjohtaja Matti Haapanen, toivottaen samalla juhlaväen tervetulleeksi.  

Veteraanikuoro lauloi Perinnekiltamme tunnuslaulun, Juhani Leinosen säveltämän ja Pertti Rainion sanoittaman ”Nuoret Sankarit.” Kauko Toikka johti ja Erkki Kapiainen säesti.

Juhlapuheen piti Kymenläänin Maanpuolustusyhdistyksen puheenjohtaja Eero Mattila. Mattila esitelmöi mm sotilaspoikien, lottien ja pikkulottien toiminnasta sodan aikana.

Veteraani kuoro lauloi  Kaarin Penttilän sanoittaman ja Kauko Toikan säveltämän ”Isänmaan vartijalle”.

Tilaisuudessa palkittiin Perinneliiton myöntämillä kultaisilla Olavi Pekurinen ja Jaakko Tilli. Perinneliiton myöntämät hopeiset ansiomitalit saivat  Jorma Kuokka, Hannu Levänen, Irma Paananen, Veikko Peltola ja Pentti Snygg. Hannu Luotola ja Matti Haapanen jakoivat mitalit. Olavi Pekurinen kiitti palkittujen puolesta. Perinnekiltamme myöntämät standaarit ojensi Osmo Havuaholle ja Jouko Rauhalalle  Matti Haapanen.

Perinneliiton tervehdyksen esitti Hannu Luotola. Sisko Ukkola-Paronen kertoi tervehdyspuheessaan mm Virolahdella siunatun 187 sankarivainajaa, joista Arvo Harjunen oli nuorin. Osmo Havuaho esitti Virolahden kunnan tervehdyksen. Jouko Rauhala toi Reserviupseerikoulun tervehdyksen.

Veteraanikuoro lauloi: Martti Rahkosen säveltämän laulun: ”Ole valpas vartija Suomenmaan”.

Esko Nevamaa lausui loppusanat, aloittaen runon säkein: ”On taasen vietetty juhlahetki..”

Perinnepäivän Virolahden järjestelyistä vastasi Ossi Yrjönen. Päivän tapahtumat kuvasi Matti Paananen.  Tilaisuudessa oli läsnä noin 70 henkilöä.

 

Rajasuon muistomerkillä laskivat kukkalaitteen Pekka Ivakko, Hannu Kiri ja Markku Tarvonen. Taustalla tilaisuuden johtanut Kauko

Suurnäkki.

Kuvassa Timo Yrjönen, Erkki Vanamo, Markku Tarvonen, Heikki Lommi, Ari Korjula, Hannu Kiri, Kauko Suurnäkki ja Pekka Ivakko.

Virolahden kirkolla.

Etualalla Sotilaspoikien perinneliiton pj Hannu Luotola, kiltamme kunniapuheenjohtaja Kauko Suurnäkki ja killan pj. Matti Haapanen laskemassa kukkalaitetta sankarihaudalla.

Arvo Harjusen haudalle laskivat kukkalaitteen Leo Uski ja Timo Yrjönen. Kunniavartiossa Ossi Yrjönen ja Matti Värri.

Virolahden kunnan ja Virolahden kappeliseurakunnan kukkalaitetta laskemassa sankarihaudalle kappalainen Juha Parjanen, valtuuston pj. Sisko Ukkola-Paronen ja kunnanjohtaja Osmo Havuaho.

Kappalainen Juha Parjanen pitämässä puhetta. Veteraanikuoro taustalla.

Sankarihaudalla. Suomenliippua kantaa Olli Hokkanen ja perinnekillan lippua Hannu Kiri. Kunniavartiossa Ari Korjula ja Pekka Ivakko.

Sotilaspoikien Veteraanikuoro laulamassa Pitäjäntuvalla.

Kaakonkulma-lehden toimittaja haastattelee sotilaspoika Ossi Yrjöstä.

Pj. Matti Haapanen.

Kymenläänin Maanpuolustusyhdistyksen pj. Eero Mattila.

Sotilaspoikien Perinneliiton pj. Hannu Luotola.

RUK:n johtaja eversti Jouko Rauhala.

Virolahden kunnanjohtaja Osmo Havuaho.

Ansiomitalit on jaettu ja Olavi Pekurin pitää kiitospuheen. Vasemmalta Pekurinen, Jaakko Tilli, Jorma Kuokka, Hannu Levänen, Irma Paananen, Veikko Peltola ja Pentti Snygg.

Hyvin palvelleet Klamilan Martat.

Kuvat ja teksti Matti Paananen.

MARKKINATELTTAMME ELOMARKKINOILLA 8. - 10.8.2019

 Haminassa pidettiin 8. - 10.8.2019 perinteiset Elomarkkinat, jotka alkoivat torstaina klo 17.00 avajaiskulkueella.

Perinnekiltamme "Markkinatelta" oli paikalla kahtena päivänä. "Roope" Pekurisen vetämä sotilaspoikien joukko onnistui jälleen mainiosti tehtävässään. Makkara ja muut tuotteet kävivät hyvin kaupaksi. Josta kuuluukin iso kiitos heille!

Matti Paananen

Liity jäseneksi tai kannatusjäseneksi?

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta ry

Yhteystiedot

Puheenjohtaja Matti Haapanen
Koskenniskantie 1, 48400 Kotka
0500 655 913
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Sihteeri Pentti Snygg
Vapakuja 3 B, 49490 Neuvoton
040 556 6961
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.