TIEDOKSI: Markkinateltta Haminan Syysmarkkinoilla 12.-13.10.2023

 

Haminan kauppatorilla pidetään perinteiset Syysmarkkinat to 12. - pe 13.10.2023, molempina päivinä klo 07 - 18. Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n Markkinateltta on myös tapahtumassa mukana torstain aamupäivästä aina perjantain iltapäivään. Teltalla myynnissä "grillatun hyvää makkaraa", kahvia ja pullaa ym.

Tulkaahan kannattamaan perinnekillan toimintaa ja tuttuja tapaamaan.

Tervetuloa.

Hallitus

Perinnekillan Markkinateltta Haminan Elomarkkinoilla 12. - 14.8.2023

Haminan Kauppatorilla pidettiin perinteiset Elomarkkinat. Mukana tapahtumassa oli myös Perinnekiltamme Markkinateltta torstaina ja perjantaina. Teltan toimintaa pyöritti Ari Korjulan johdolla aktiivinen ja innokas jäsenistämme koottu markkinaporukka, joka teki erittäin hyvän tuloksen, tehden samalla perinnetoimintaamme tunnetuksi. Kiitos ansiokkaasta toiminnasta markkinaporukalle.

Seuraavan kerran Markkinateltta on aktiivisessa toiminnassa Syysmarkkinoilla Haminan Kauppatorilla 12. - 13.10.2023.

Teksti ja kuvat Matti Paananen

 

Sotilaspoikien Markkinateltta vakiopaikallaan torilla, vastapäätä Puistotaloa. Makkara ym kävi hyvin kaupaksi.

 

Kuvia Elomarkkina-kulkueesta:

Markkinavouti Pentti Hannula vetää "joukkoja".

 

Haminan Pallokissojen nuoria jalkapalloilijoita.

 

HP:n (Haminan Palloijijat) nuoria pesäpalloilijoita.

 

Haminan Keskiaikaiset.

 

Haminan kaupungin vanhempaa pelastuskalustoa.

 

 

 

 

 

ESITELMÄ "Mannerheim-ristin ritarit ja säätiö" pe 13.10.2023 klo 18.00

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta ry järjestää esitelmätilaisuuden Haminan kirjaston Kasper-salissa, Rautatienkatu 8, perjantaina 13.10.2023 klo 18.00.

Everstiluutnantti evp Pekka Kouri pitää esitelmän aiheesta "Mannerheim-ristin ritarit ja säätiö". Ennen esitelmää on Sotilaskodin munkkikahvit klo 17.30 alkaen.

Ennakkoilmoittautumiset ke 11.10.2023 mennessä Pentti Snygg, puh. 0405566961, sp. Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Tervetuloa!

Hallitus

 

KUTSU KIRKKOPYHÄÄN KOUVOLASSA su 10.9.2023

 

KYMENLAAKSON SOTILASPOIKIEN PERINTEINEN KIRKKOPYHÄVIETETÄÄNsu 10.9.2023 klo 13.00Kouvolan Käpylän kirkossa

Linja-auto lähtee klo 11.00 Haminasta ja klo 11.15 Karhulasta

Paluu noin klo 15.30 Kirkkokahvien jälkeen

Toivomme runsasta osanottoa, koska koronan vaikutukset tuntuvat edelleenkin kiltamme toiminnassa.

Ilmoittautumiset 8.9.2023 mennessä puh.0400803341 / Esko Nevamaa

ETELÄ-KYMENLAAKSON SOTILASPOIKIEN PERINNEKILTA ry

Hallitus

 

 

RETKI MIEHIKKÄLÄN SALPAMUSEOLLE la 24.9.2022

Kiltamme järjesti mielenkiintoisen retken Miehikkälän Salpalinjalle, jossa Salpalinjan oppaat kertoivat ja opastivat meitä maastokierrokselle tustumaan Salpalinjan rakenteisiin niin taisteluhaudoista ja bunkkereista sodan aikaiseen aseistukseenkin. Ennen kierrolle lähtöä näimme lyhyen dokumenttifilmin Salpalinjan rakentamisesta.

Taisteluhaudoista selvittyämme kokoonnuimme Perinnekillan tarjoamille kahveille.

Retken matkanjohtajana toimi Tero Tilli. Oppaina toimivat Timo Kuhmola ja Antti Kojanen. Retkeläisiä oli 24 henkilöä.

Kuten paikalla olleetkin totesivat, niin retket on hyviä ja niitä pitää järjestää, koska nyt koronarajoitukset antavat mahdollisuuden siihen. Ja näkeehän sitten ketkä ovat "hengissä" ja voimme vaihtaa kuulumisia. Kiitos kuuluu ennen kaikkea retkeläisille, sillä ilman heitä ei olisi retkiäkään.

Teksti ja kuvat Matti Paananen

 

 "Reserviläiset".

 

 Salpaopas Antti Kujanen.

 

 Taistelu/yhdyshautaa.

 

 Sotkahan se sieltä tulee..

 

 Retkeläiset tarkkaavaisina kuuntelevat Salpaopas Timo Kuhmolaa.

 

 

 Jonoa majoituskorsuun.

 

 Timo Kuhmola kertoo aseista.

 

 Kuvan teksti kertokoon.

 

 

 Melko viihtyisältähän tuo näyttäisi olevan - vaikkakin ahtaan näköistä.

 

 20 miehen laverit.

 

 Heidän keittiönsä.

 

 Nurkassa yöastia isoon hätään.

 

 "Tie vapauteen".

 

 "Kyllä sota on rankkaa..", tuumivat Maire ja Esko Nevamaa.

 

 Naiset ne ovat ottaneet komennon Salpalinjallakin! Hilkka Malin komentaa De Bange järjestelmän raskasta 155 mm kanuunaa vuodelta 1877.

 

 Pallokorsun tekovälineisiin tutustuminen.

 

KIRKKOPYHÄ PYHTÄÄLLÄ su 11.9.2022

 

Perinteistä Kirkkopyhää vietettiin ”koronavuosien” jälkeen Pyhtäällä Pyhän Henrikin kirkossa sunnuntaina 11.9.2022.

Päivän tapahtumat alkoivat klo 10.00 kirkon diakoniatyön 150 – vuotisjuhlamessulla. Seurakuntapastori Kai Takkula johti messua apunaan diakoni Anne Koskinen. Kanttorina toimi Marjo Kaijansinkko.

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Veteraanikuoro yhdessä Pohjois-Kymen kuoron kanssa esittivät Erkki Kapiaisen johdolla laulut ”Veteraanin iltahuuto”, ”Suomalainen rukous” ja ”Kaitsija maan ja taivaan”. Siunaustekstin lukivat Pekka Mänttäri ja Matti Paananen.

Juhlamessun jälkeen siirryttiin sankarihautausmaalle, missä killan puheenjohtaja Matti Haapanen ja jäsen Johan Bardy laskivat kiltojen yhteisen kukkalaitteen sankarihaudalle. Suomen lippua kantoi Olli Hokkanen. Airueina olivat Pekka Mänttäri ja Pekka Ivakko. Killan lippua kantoi Hannu Kiri.

Kuorot lauloivat Pekka Ainalin johdolla ”Oi kallis Suomenmaa”.

Sankarihaudalta väki siirtyi Kymijoen toiselle puolen Pyhtään seurakunnan tiloihin nauttimaan srk:n tarjoamat kahvit.

Kahvitilaisuudessa puhui aluksi pj. Matti Haapanen. Diakonityöstä ja sen historiasta kertoi diakoni Anne Koskinen ja tilaisuuden lopuksi puhui valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä suojeluskunta- ja sotilaspoikatyöstä sodan aikana.

Kuorot esittivät laulut ”Nuoret sankarit”, ”Isänmaalle” ja ”Sinne sielulla ikävä” Pekka Ainalin ja Erkki Kapiaisen johtamina.

Kirkkopyhä oli arvokas tapahtuma, kunnioittaen 150-vuotista diakonityötä ja suojeluskuntatoimintaa.

Kirkkopyhään osallistui noin 40 perinnekiltamme jäsentä.

Teksti ja kuvat Matti Paananen

Seurakuntapastori Kai Takkula.

 

Kuorot laulavat Erkki Kapiaisen johdolla.

 

Kukkalaitteen laskivat  sankarihaudalle Matti Haapanen ja Johan Bardy. Airueina Pekka Mänttäri ja Pekka Ivakko. Suomen

lippua kantoi Ollli Hokkanen ja perinnekillan lippua Hannu Kiri. Kuoro taustalla.

 

Paikalla ollutta yleisöä.

Sankarihauta.

Pyhän Henrikin kirkko, joka rakennettu noin vuonna 1460, on nyt remontissa.

 

Perinnekillan puheenjohtaja Matti Haapanen puhumassa.

 

Diakoni Anne Koskinen.

Kuorot laulamassa Erkki Kapiaisen johdolla ja Pekka Ainali säestää.

 

Valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä.

 

 

Lähde retkelle Salpalinjamuseoon la 24.9.2022

 

Hyvä kiltalainen

Kiltamme järjestää tutustumiskäynnin Salpalinjamuseoon Miehikkälään yllä mainittuna
päivänä Tero Tillin johdolla.


Kulku paikalle tehdään kimppakyyteinä ja perillä tulee olla klo 11.45. Opastettu kierros
ryhminä alkaa silloin. Liikkuminen museorakennuksissa on esteetöntä, ulkoalueella on
portaita ja korkeuseroja.


Oppaiden määrän ja tarjoilun takia edellytetään ennakkoilmoittautumista:
Tero Tilli, puh 050 307 7464 tai s-postilla Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 18.9. mennessä.
Häneltä saa myös lisätietoja tarvittaessa.


Vaikka olisit käynyt aiemmin, uusinta tarjoaa aina jotain uutta! Itsenäisen Suomen historian suurin rakennushanke on erittäin kiinnostava kohde.


Salpalinjamuseo, Säästöpirtintie 70, Miehikkälä.


Tapaamisiin siellä


Kiltahallitus

Kirkkopyhä Pyhtäällä 11.9.2022

Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekiltojen
yhteinen perinteinen Kirkkopyhä Pyhtäällä 11.9.2022

Kiltamme kustantaman bussin aikataulu:
Miehikkälä klo 8.00
Virolahti klo 8.15 linja-autoasema
Hamina klo 8.50 linja-autoasema
Karhula klo 9.05 linja-autoasema
Pyhtää klo 9.30 Pyhtään kirkko
Messu alkaa Pyhtään kirkossa klo 10.00 ja siinä avustavat molempien kiltojen kuorot.
Messun jälkeen kukkalaitteiden lasku Sankarihaudalle, kuorot ja lippuvartiot paikalla.
Päätteeksi Pyhtään seurakunnan tarjoamat kirkkokahvit.
Paluumatka alkaa n. klo 12.30.

Ilmoitathan tulostasi puh.040 080 3341 viimeistään 8.9. mennessä.
Esko Nevamaa

 

RETKI HANNU KIRIN SUKSIMUSEOLLE, KIRIMAJA, 9.9.2021

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta ry

Tervetuliaispuheessaan Hannu Kiri toivotti retkeläiset tervetulleeksi Kirimajalle, valaisten samalla miten  oli saanut museon aikaiseksi, käytännössä lähes omin voimin.

Vastauspuheessaan killan varapuheenjohtaja Risto Rahkonen, retken toteuttajana yhdessä Kirin kanssa, toivotti myös joukon tervetulleeksi, muistellen samalla Virolahden maineikkaita kilpahiihtäjiä.

Hannun vaimo Marita Kirioli varannut mitä parhaimmat pullakahvit, jopa nokipannukahvia.  Pekka Puhakka, Hannu Kirin luottomies, grillasi makkaraa.

Hannu Kiri kertoi esittelykierroksella museonsa rakentamisesta, byrokratiastakin, sekä myös ystäviltä ja yrityksiltä saamastaan tuesta. Tukijoiden nimet ovat museon ulkoseinässä.

Sukset ovat tulleet käytännössä lahjoituksina. Museolla on 260 suksiparia ja runsaasti lisää tallessa muualla.

Suksien joukossa ovat mm. menestyneen Marjatta Kajosmaan Kneissl-kilpasukset. Suksimerkkihän liittyy Juha Miedon(Järvisen puusukset) ja Thomas Wassbergin(Kneisslin lasikuitusukset)) taisteluun 30 km hiihdossa Falunissa 1974, jolloin Mieto hävisi puusuksilla sadasosasekunnin erolla Thomasille.

Joukossa on Jari Isometsän luistelusukset, Hannu Koskivuoren ja monen muun kymenlaaksolaisen hyvän hiihtäjän välineitä. Myös vanhojen mestareiden suksivoiteita Veli Saarisesta lähtien.  Museossa on alueemme suksiseppien yritysten perinteisiä koivusuksia. Yksi monista suksitehtaista oli Kyötikin  suksitehdas Haminan Ristiniemestä.

Retkeläiset olivat hyvin mielissään museovierailusta, toivoen lisää tällaisia mainioita tapahtumia.

Kirimajalla oli kuusi kiltasiskoa ja 23 kiltaveljeä.

Kirimajan osoite: Tuomistontie 7, 49510 Hamina. Museoesittely tilattavissa puh. 0400584321/ Hannu Kiri.

Kuvat ja teksti Pentti Snygg. Tekstiä muokannut Matti Paananen.

Hannu Kiri suksimuseo Kirimajan edessä.

Risto Rahkonen.

 

Retkeläiset kuuntelemassa Hannun esitystä museosta.

 

Makkara on maistunut kuten ilmeistä huomaa.

RETKI HEVOSAJONEUVOMUSEO KIESSIIN ke 30.9.2020

   

    Perinnekiltamme tutustuu Hevosajoneuvomuseo Kiessiin Harjun

    Oppimiskeskuksessa Ravijoella varapuheenjohtajamme

    Risto Rahkosen opastuksella keskiviikkona 30.09.20 klo 14.00.

    Tilaisuuteen kuuluu esityksen lisäksi kahvitus, mikä edellyttää

    ilmoitusta osallistumisesta sihteerille ma 28.9.20mennessä:

    Pentti Snygg  Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai p. 040 5566 961.

    Kulku paikalle tapahtuu kimppakyydein.

    Kiessimuseon osoite: Tallitie 18, Ravijoki.

    Tervetuloa!

    Kiltahallitus

 

LEIF HÄGGBLOMILLE SOTILASPOIKAMITALI 25.8.2020

 

 Leif Häggblom ja Hannu Luotola

Lämminhenkinen huomionosoitustilaisuus Haminassa

Pieni joukko Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekillan jäseniä kokoontui 25.8.2020 todistamaan, kun kiltaveli, killan kunniajäsen Leif Häggblomille luovutettiin Sotilaspoikamitali, järjestysnumeroltaan 3. Perinneliiton puheenjohtaja Hannu Luotola matkasi paikalle suorittamaan luovutuksen.

Killan puheenjohtaja Matti Haapanen totesi avauspuheenvuorossaan pitkään jäsensihteerinä olleen Leif Häggblomin toimineen ansiokkaasti killan hyväksi.

Hannu Luotola luovutti Jouko Hackzellin muotoileman mitalin mainiten Häggblomin työn Perinneliiton lippulaivan, Sotilaspoika-Soldatgossen, lehden monivuotisena kielenkääntäjänä olevan suuren kiitoksen arvoisen. Luotola ilmaisi ilonsa siitä, että Leifin tämä työ jatkuu edelleen.

Vastauspuheenvuorossaan Häggblom korosti ystävyyden merkitystä ja sitä hän kertoi kohdanneensa suuressa määrin sotilaspoikien kanssa toimiessaan. Hänen muistoissaan on vahvana Talvisota, sen aikainen yhteishenki ja isänmaallinen ajattelu. Lopuksi hän toivoi, että käynnissä oleva, perinnetyötä tekevien isänmaallisten yhdistysten yhdistäminen onnistuu.

Tilaisuudessa olivat paikalla edellä mainittujen lisäksi killan varapuheenjohtaja Risto Rahkonen, taloudenhoitaja Harri Kytömäki, kunniapuheenjohtaja Kauko Suurnäkki ja kunniajäsen Ilkka Hankkila.

Teksti ja kuvat Ilkka Hankkila

PÄIVÄRETKI MIKKELIIN ti 3.9.2019 (matkakertomus)

 

Päämajamuseo

Haminan linja-autoasemalta nousi innokkaita retkeläistä matkanjohtaja Esko Nevamaan johdolla Heino Toursin bussiin, kuljettajanaan Pertti Kinnanen. Matka suuntautui aluksi Karhulaan, mistä 22:n hengen  voimin keula kohti Mikkeliä.

Matkalla pidin pienen esitelmän isästäni Matti Kalervo Paanasesta ( synt. 2.2.1915 Hämeenlinna, Suomen Suurruhtinaskunta, Venäjä  – kuollut 7.5.1992 Hamina). Hän kuului jatkosodan aikana ”Marskin suojaryhmään Mikkelissä” 1943 - 1944.

Kaikkihan ei mene kuten ”strömssössä”. Bussista katosivat ”paineet” ja kyytihän siinä päättyi. Olimme päässeet Ristiinaan, teiden 15 ja 13 risteykseen. Mutta ei hätää mitään. Ristiinasta saapui pari tilataksia paikalle ja matka jatkui.

Jalkaväkimuseossa nautittiin aluksi perinteiset Sotilaskodin munkkikahvit. Juhani Manninen, Suur-Savon Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n puheenjohtaja, toivotti meidät tervetulleeksi, kertoen samalla heidän kiltansa toiminnasta, mainiten mm heillä olevan vielä 56 oikeaa sotilaspoikaa jäsenenä, eikä kilta peri jäsenmaksua.

Museonjohtaja ev. evp. Markku Riittinen toivotti meidät myös tervetulleiksi ja toimi hyvin selkeäsanaisena oppaana Jalkaväkimuseossa, jossa tutustuimme uusittuun Suojeluskuntaosastoonkin. Suur-Savon Sotilaspoikien Perinnekillan hallituksen jäsen ja museovastaava sekä suojeluskuntaosaston uusimiseen osallistunut Eero ”Kota” Jokinen, oli myös mainiona oppaana mukana.

Suojeluskuntaosastossa oli edelleen esillä edesmenneen perinnekiltamme puheenjohtajan Viljo Harjusen luovuttama sormus sekä edesmenneen jäsenemme  Matti Lappalaisen lahjoittama sotilaspoikasuikka.

VTT:n Olli Kleemola on kerännyt museoon rintamalla puhdetöinä tehtyjä esineitä aina pikkuesineistä huonekaluihin. Mielenkiintoinen osasto.

Jalkaväkimuseohan sijaitsee Mikkelin kaupungin Nuijamiehen kaupunginosassa sijaitsevalla 1880 -1881 rakennetulla puukasarmialueella. Museo on erityismuseo, joka perustettu 1982 ja sitä ylläpitää Jalkaväen säätiö. Perusnäyttelynä toisessa rakennuksessa on ”Vapaussodasta - Lapin sotaan”. Luentosalin seinällä on mm jalkaväen Mannerheim - ritarien kuvat. Itse sotamarsalkka Carl Gustav Mannerheimin kuvan alapuolella on sotien jälkeen Haminassa vaikuttanut ritari nro 110 eli Einari Schadewitz (1.10.1917 Juva – 10.2.1981 Hamina). Ihan oma persoona ”Iivana kuolema kolkkuttaa” juttua myöten. Olen päässyt tapaamaan hänet monta kertaa.

Toisessa rakennuksessa on näyttelyitä SS-pataljoonasta, sotilaspojista, 60 v rauhanturvaamista, sotilaskotitoiminnasta ym.

Ruokailu oli järjestetty Upseerikerholle. Aija Lyytikäinen oli loihtinut maukkaan ja riittoisan seisovan pöydän. Jotkut jopa nauttivat ruokailun ohessa ”Marskin ryypyn”.

Suur-Savon perinnekillan puheenjohtajalle luovutettiin 25-vuotisjuhlajulkaisu kuten museonjohtaja Riittiselle. Teokset luovutti perinnekiltamme puheenjohtaja Matti Haapanen.

Tutustuimme myös Mikkelin Kaukolassa sijaitsevaan Päämajamuseoon. Suomen armeijan ylin johto toimi vuosina 1939-1940 ja 1941-1944 Mikkelin Keskuskansakoulun tiloissa, nykyisin siis Päämajamuseona. Museon opas Päivi Rantanen piti meille esitelmän museosta, jonka jälkeen pääsimme tutustumaan ominemme niin Marskin työhuoneeseen kuin Operatiivisen osaston Maavoimatoimistoon, jotka molemmat on ennallistettu sodan aikaiseen muotoon. Perusnäyttely kertoo päämajan toiminnasta talvi- , jatko- ja Lapin sodan keskeisistä tapahtumista sekä siviilien elämästä sotavuosina.

Carl Gustav Emil Mannerheim syntyi 4.6.1867 Askaisissa, Suomen Suurruhtinaskunta, Venäjä ja kuoli 27.1.1951 Sveitsin Lausannessa.

Paluumatkaa varten oli Heino Toursilta tullut uusi bussi, vanhalla kuskilla. Kotimatkalla poikettiin Lounaskahvila Rantinhovissa, Suomenniemi, jonka pihassa on neuvostovalmisteinen MIG helikopteri.

Retken järjestelijä matkanjohtaja Esko Nevamaa tunsi Mikkelin seudun hyvin ja saimme kuulla mielenkiintoisia asioita. Onhan hän asunut siellä aikoinaan, kouluja käynyt mies.

Ennen kuin saavutimme päätepysäkin, Matti Haapanen kiitti hyvästä retkestä Esko Nevamaata kuten retkellä mukana olleita, koska ilman heitä ei tehtäisi näitä retkiä. Tottahan nuo sanat olivat. Retki oli muutenkin onnistunut.

 

Jalkaväkimuseo.

Kahvihetki Jalkaväkimuseossa.

Jalkaväen Mannerheimritari Einar Schadewitz, nro 110.

Retkeläiset kuulemassa ritareista Markku Riittisen kertomana.

Jalkaväkimuseon toinen rakennus.

Museonjohtaja Markku Riittinen oppaana museokierroksella.

Eero "Kota" Jokinen kertoilemassa museon esineistöstä.

Olli Kleemolan keräämää sodan aikaista puhdetyötä.

Puhdetöitä.

Siinä "kalsarimalleja".

Varustekaappi ja bunkka.

Sodanaikainen "Taukotupa".

Hevonen oli tärkeä kaluston, ampumatarvikkeiden, muonan, tykistön ym kuljetusta varten. Niitä otettiin sodan aikana siviilistä noin 72000 kappaletta. Talvisodan aikana menetettiin 7200 hevosta ja jatkosodan aikana noin 15000 hevosta.

Kaunis lottatyttö.

Pienempi tyttönukke museon uunin lämmössä.

Tutustuminen rauhanturvaajien osastoon.

Hienot kulkupelit.

Markku Riittiselle luovuttaa puheenjohtajamme Matti Haapanen 25-vuotisteoksen.

Upseerikerhon "emäntä" Aija Lyytinen kertoo kerhosta ja ruokailusta.

Ruoka maistui.

Nurkkaus kerhorakennuksesta.

Suur-Savon Sotilaspoikien pj. Juhani Manniselle luovuttaa Matti Haapanen 25-vuotisjuhlateoksemme.

On "ryyppyjen" maksamisen aika.

Päämajamuseon opas Päivi Rantanen kertoo museosta.

Marsalkan työhuone.

Ns. karttahuone.

Lounaskahvila Rantinhovi.

Kahvijonoa.

 Neuvostovalmisteinen helikopteri Rantinhovin pihassa.

Teksti ja kuvat Matti Paananen

 

KIRKKOPYHÄ IITISSÄ 8.9.2019 (matkakertomus)

Perinnekiltojen yhteinen kirkkopyhä Iitin kirkolla.

Kuvassa Iiitin nykyinen puukirkko.

Sunnuntaina 8.9.2019 vietettiin Pohjois-Kymen Sotilaspoikien Perinnekillan ja Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien perinnekillan yhteistä ”Kirkkopyhää” Iitin kirkolla hienon sään vallitessa. Me ”etelän” kiltalaiset saavuimme paikalle noin 30 hengen voimin. 

Iitin nykyinen puukirkko on valmistunut 1693. On ns ristikirkko, 900 paikkainen ja saanut mallinsa Tukholmassa sijaitsevasta Katariinan kirkosta. Kirkkoa on korjattu useamman kerran sen jälkeen. Katolla on nykyisin betonipaanut puupaanujen sijaan. Nykyinen alttaritaulu on Felix Frangin maalaama vuonna 1917. Edellinen alttaritaulu (1830-1917) oli Carl Peter Elfströmin maalaama ”Ylösnousemus”. Nykyiset urut ovat vuodelta 2001 ja ovat tyylikopio vuoden 1884 Zachariassenin rakentamista mekaanisista uruista. Kirkkomaalla oleva kellotapuli on rakennettu vuonna 1693. Kirkkotarhaan on haudattu yhteensä 258 sankarivainajaa.

Messu alkoi kirkossa klo 10.00. Saarnasta vastasi kappalainen Ville Hiltunen apunaan Pauli Similä, joka myös ”pohjoisen” killan sihteeri. Upeasti olivat Suomen ja molempien kiltojen liput alttarin lähellä.

Pohjois-Kymen Sotilaspoikakuoro ja Veteraanikuoro esittivät messun yhteydessä kappaleet ”Sanctus”, ”Angnus Dei” ja ”Nuoret sankarit”. Kuoronjohtajina toimivat Pekka Ainali ja Erkki Kapiainen. Pohjois-Kymen puheenjohtaja Mikko Pesälä ja Harry Heikari lukivat päivän sanaa. Kolehti kerättiin Lähetysyhdistys Kylväjän kautta ulkomaiseen apuun.

Ehtoollisen jälkeen kokoonnuttiin sankarihautausmaalle, missä suoritettiin seppeleen lasku sankarihaudalle. Oli hieno asia järjestää seppeleen lasku messun jälkeen, jolloin suuri osa kirkkoväestä jäi seuraamaan arvokasta tilaisuutta. Laskijoina toimivat perinnekiltojen puheenjohtajat Mikko Pesälä ja Matti Haapanen sekä Rauno Jaakkola. Kunniavartiossa seisoivat Iitin reserviläisistä kapteenit Juha Virtanen ja Pekka Mertakorpi.

Yhteinen kahvitilaisuus oli järjestetty Iitin seurakuntatalolle kirkon naapuriin. Väkeä oli runsaasti, noin 80 henkeä, joista osa nautti kahvit kuistilla. Seurakuntatalo on siirretty nykyiselle paikalle 1898 ja toimi ennen kunnanhuoneena, toimien samalla rippikouluhuoneena ja käräjätupana.

Kahvitilaisuuden yhteydessä pitivät Esa Anttas ja Martti Hietalahti esitelmän ”Asekätkennästä Iitin seudulla”. Saimme paljon uutta ja kiinnostavaa tietoa pienessä ajassa. Kuorot esittivät yhdessä kappaleen ”Kaikukoon laulu maamme”, jonka johti ja säesti Pekka Ainali pianolla ja Arvo Saaristo viululla.

Mikko Pesälä käytti puheenvuoron kuten Matti Haapanenkin, joka samalla toivotti Pohjois-Kymen killan tervetulleeksi ensi vuonna Haminaan.

Ennen kuin varsinainen kotimatka alkoi, niin poikkesimme Lauri Vaalgamaan suvun hallussa olevalla Iitin pappilalla poimimassa kriikunoita. Onneksi Laurilla oli muovipusseja mukana marjoille.

Japi-Matkojen ja Ossi Tulkin turvallisella bussikuljetuksella saavuttiin hyvissä ajoin kotikonnuille.  Matkanjohtajana ja järjestelijänä toimi jäsen Esko Nevamaa totuttuun tapaan - mainiosti.

 

Iitin kirkon kellotapuli.

Urkuparvi

Alttari ja komeat liput.

 

Kappalainen Ville Hiltunen.

Pauli Similä.

Mikko Pesälä lukemassa päivän sanaa.

Harry Heikari lukemassa päivän sanaa.

Ehtoollinen.

Seppeleen lasku sankarihaudalle. Vasemmalla Rauno Jaakkola, Matti Haapanen ja Mikko Pesälä.

Sankarihaudalla.

Kunniavartiossa Pekka Mertakorpi ja Juha Virtanen.

Seurakuntatalo.

Kahvitus meneillään.

Esa Anttas ja asekätkentä.

Martti Hietalahti, toinen luennoitsija asekätkennästä.

Vasemmalla kuoron johtaja Pekka Ainali säestää pianolla ja Arvo Saaristo viululla.

Kuorot laulavat yhdesä "Kaikukoon laulu maamme".

Iitin vanha pappila.

"Kriikunoita mä metsästän...."

Teksti ja kuvat Matti Paananen

MUISTOHETKI EVERSTI KEMPIN MUISTOMERKILLÄ 4.8.2019

Terttu Ravi

 

Kaakonkulman Lottaperinne ry järjesti muistotilaisuuden puheenjohtajansa Terttu Ravin johdolla eversti Armas Kempin (5.8.1893 Hamina - 12.10.1949 Sysmä) ja JR7 muistomerkillä Haminan Lupinlahden rannalla. Muistomerkki sijaitsee Kempin syntymätilalla.

Aluksi laskettiin kukkalaitteet eversti Kempin ja Tyrjän rykmentin (JR7) muistopaadelle ja muistokivelle.

Terttu Ravi toivotti vierasjoukon tervetulleeksi, kertoen samalla muistomerkin syntyhistoriasta ja siihen liittyvästä talkootyöstä. Terttu Ravi valotti myös eversti Armas Kempin uraa lyhyesti.

Veteraanikuoro lauloi Erkki Kaipiaisen johdolla Adolf Ehrnroothin sanoihin perustuvan ja Urpo Jokisen säveltämän "Suomi on hyvä maa". Toisena lauluna Fredrik Paciuksen "Suomen laulu".

Lottaperinteen talkoojoukko oli valmistanut maukkaan kahvituksen, joka maistui ohjelmallisen osuuden jälkeen.

Paikalla oli kiltamme jäseniä yhteensä yli 30 puheenjohtajamme Matti Haapasen johdolla. Terttu Ravi kuuluu myös kiltamme jäsenistöön.

Teksti Pentti Snygg / Matti Paananen

Kuva Pentti Snygg

SOTILASPOIKIEN KIRKKOPYHÄ SU 2.9.2018

KIRKKOPYHÄN 2.9.2018 KUVIA, JONKA JÄLKEEN SELOSTUS TAPAHTUMASTA.

Miehikkälän kirkko

Sankarihaudalla kunniavartiossa Jaakko Lappi ja Reino Pietiläinen. Seppeleen laskussa Matti Haapanen ja Kauko Suurnäkki. Lipunkantajat taustalla ovat Hannu Kiri ja Olli Hokkanen sekä Pohjois-kymen mies.

Seppele laskettu ja kuorot esittävät kappaleen "Oi kallis Suomenmaa".

 

 

Kuorot lauvat parvella ja kanttori Pekka Soranummi ja viulisti Arvo Saaristo säestävät. Kuoroa johtivat Pekka Ainali ja Erkki Kapiainen.

Kirkkosalia.

Perinnekillan puheenjohtaja Matti Haapanen lukemassa päivän sanaa.

Messun hoitanut kappalainen Kari Rautiainen ja diakoni Anne Kotro.

Ari Vainio kertoo Miehikkälän sotahistoriasta.

Helluntaiseurakunnan tiloissa järjestettiin kahvitilaisuus.

 

Veteraanikuoro esitti kappaleet "Nuoret sankarit" ja "Miehikkälän puolustajat". Heitä säesti Pekka Ainalai ja Arvo Saaristo.

Lopuksi valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä piti puheen, jossa mm kiitti tilaisuudesta ja kutsui ensi vuonna tulemaan Kouvolaan viettämään kirkkopyhää.

Pääemäntä Eija Nurmela antimien äärellä.

KIRKKOPYHÄ MIEHIKKÄLÄSSÄ 2.9.2018

Ei haitannut vesisadekaan, kun lähdimme matkaan kohti Miehikkälän kirkkoa Japi-Matkojen bussilla. Perille saavuttua sadekin hellitti.

Väki kokoontui ensin sankarihautausmaalle. Kunniavartioon sankaripatsaalle asettuivat Reino Pietiläinenja Jaakko Lappi.  Liput saapuivat paikalle Hannu Kirin, Olli Hokkasen ja Pohjois-Kymen edustajan kantamana.  Kunniapuheenjohtaja Kauko Suurnäkki ja perinnekillan puheenjohtaja Matti Haapanen suorittivat seppeleen laskun sankaripatsaalle. Veteraanikuoro ja Pohjois-Kymen Sotilaspoikakillan kuoro esitti  kappaleen ”Oi kallis Suomenmaa”.

Messu kirkossa alkoi klo 10.00. Kappalainen Kari Rautiainen suoritti messun, apunaan diakoni Anne Kotro. Matti Haapanen luki päivän sanat. Messuun kuului myös ehtoollinen.

Kirkossa kuorot lauloivat ”Sotilaspoikien virren”, ” Sanctuksen”, ”Hymni” (Suomen sotilaan rukous) ja ”Kiitoslaulun”. Johtajina toimi Pohjois-Kymen Sotilaspojista Pekka Ainali ja omasta killastamme Erkki Kapiainen. Kanttori Pekka Soranummi säesti uruilla  ja Arvo Saaristo viululla Pohjois-Kymen Sotilaspojista.

Miehikkälän kirkkohan on ns päätytornillinen pitkäkirkko ja kolmilaivainen. Rakennettu vuosina 1879 – 1881 peittämättömästä tiilestä ja kirkon arkkitehtuuri yhdistelee uusgotiikkaa ja 1800-luvun muita tyylisuuntia. Kirkon piirustukset laati 1875 Ludvig Isak Lindqvist. Kirkon torni jouduttiin rakentamaan uudelleen jo 1888. Kirkon sisätilat uusittiin 1927 Kauno S Kallion johdolla, jolloin alkuperäinen taitettu sisäkatto korvattiin nykyisellä holvilla.  Kirkko on suojeltu kirkkolain nojalla, ilman erillistä suojelupäätöstä.

Sankaripatsas on punagraniittia ja sen kohokuvion on suunnitellut Sulo Mäkelä 1953. Sulo Mäkelä oli syntyisin Vehkalahdelta, eli 21.12.1896 – 6.5.1978. Sankarihautausmaalla on 127 sankarivainajan haudat.

Messun jälkeen siirryttiin kirkkokahveille Helluntaiseurakunnan tiloihin, jossa tarjoiltiin runsas ja makoisa kahvitus. Kahvituksen hoiti Miehikkälän Helluntaiseurakunta Eija Nurmelan johdolla, apunaan Leea Vanhoja. Kaikki leivonnaiset oli edellisenä iltana joukolla tehty.

Kahvituksen yhteydessä Veteraanikuoro esitti laulut ”Nuoret sankarit” ja ”Miehikkälän puolustajat”. Säestyksestä vastasi pianolla Pekka Ainali ja viulua soitti Arvo Saaristo.

Ari Vainio piti esitelmän Miehikkälän puolustuksesta toisen maailmansodan aikana ja lähinnä JR 24 vaiheista. Arto Lavennon laatimaan karttaan liittyen.

Perinnekillan puheenjohtaja Matti Haapanen piti puheen ja tilaisuuden lopuksi valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä puhui, esittäen kiitoksensa tilaisuudesta sekä kutsuen Etelä-Kymenlaakson sotilaspojat viettämään Kirkkopyhää ensi vuonna Kouvolaan.

 

Matti Paananen

 

PERINNEKILLAN 25-VUOTISJUHLAT 31.7.2018

 Kuvakavalkaadi 25-vuotisjuhlasta, jonka jälkeen tapahtumakertomus.

 

Rajasuon muistomerkillä kukkalaitteen laskussa Ossi Yrjönen, Risto Rahkonen ja Hannu Peltola. Taustalla Lauri Silander, Erkki Vanamo ja Pekka Mänttäri. Kuva Pentti Snygg.

Perinnekillan pj. Matti Haapanen ja Sotilaspoikien Perinneliiton pj. Hannu Luotola laskevat havuseppeleen Haminan sankarihaudalle. Kunniavartiona Pekka Ivakko ja Ari Korjula.

Haminan sankarihaudalla seppeleen laskua seuranneet ja etualalla tilaisuuden johtanut PJ Virtanen.

Matti Haapanen avaa juhlakirjan julkistamistilaisuuden.

Hasminan Teatterilla "Tiet isäin" juhlakirjan julkistamistilaisuus. Kirjan "isä" Heikki Tiilikainen kertoo kirjan teon vaiheista.

Juhlatilaisuuteen osallistuneita.

Juhlatilaisuus alkamassa Harri Kytömäen juontaessa. Oikealla kapteeni Juhani Leinonen.

Musiikkia esittivät Haminan Soittokunta ja Veteraanikuoro.

Juhlaesitelmä Sotilaspoikien Perinneliiton pj. Hannu Luotola.

Mika Harjula säestää Erkki Mäkelää laulussa "Vanhan jermun purnaus".

RUK:n johtaja eversti Jouko Rauhala pitämässä tervehdyspuhetta.

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

Kappalainen Kari Rautiainen esittää Haminan srk:n tervehdyksen.

Suomen Lottaperinneliiton pj. Kaija Vesala tervehdyspuheessaan.

Valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä.

Juhlatilaisuuden yhteydessä palkitut perinnekiltamme jäsenet mitalinsa saaneina. Vasemmalla ansiomitalien jakoon osallistunut Matti Haapanen. Vasemmalta: kultaisen ansiomitalin saaneet Ossi Yrjönen ja Pertti Pekkola, hopeisen ansiomitalin saivat Seppo Lahtela, Hannu Kiri ja Erkki Vanamo.

Päätöspuheen piti perinnekillan varapj. Risto Rahkonen.  

Tilaisuuden päätteeksi Veteraanikuoro ja yleisö lauloivat yhdessä Maamme laulun.

 

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien perinnekilta on päässyt 25 vuoden ikään

 

Helteisen juhlapäivän tapahtumat alkoivat kukkalaitteiden laskulla Virolahden sankarihaudalla. Sankarihaudalle ja Arvo Harjusen sankarihaudalle laskivat kukkalaitteet perinnekillan hallituksen varapuheenjohtaja Risto Rahkonen, hallituksen varajäsen Ossi Yrjönen ja jäsen Hannu Peltola. Virolahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Sisko Ukkola-Paronen ja kappelineuvoston varapj. Liisa Hanski laskivat kunnan ja Virolahden kappelisrk:n yhteisen kukkalaitteen. Rajasuon muistokivelle laskettiin myös kukkalaite

Haminan sankarihaudalle laskivat havuseppeleen Sotilaspoikien perinneliiton puheenjohtaja Hannu Luotola ja perinnekillan puheenjohtaja Matti Haapanen. Tämä tilaisuus alkoi Eino Härkösen trumpetilla soittamaan ”Iltasoitto”. Tilaisuuden päätyttyä hän puhalsi osan ”Sotilaspoikaa”.

Sankarihaudalta väki siirtyi Haminan Teatterille ”Tiet isäin” 25-vuotisjuhlakirjan julkistamistilaisuuteen. Matti Haapanen avasi tilaisuuden.

Heikki Tiilikaiselle ojennettiin perinnekillan standaarin erityisenä kiitoksena tehdystä työstä. Tiilikainen kertoi paikalla olleille kirjan valmistumisesta. Julkistamistilaisuuteen oli kutsuttu kirjan tekemiseen jossain muodossa osallistuneita henkilöitä. Tilaisuuden kunniaksi kohotettiin myös malja.

 Julkistamistilaisuuden jälkeen oli kahvitus makoisan 25-vuotiskakun kera.

Teatterin salin puolella pidettiin varsinainen juhlatilaisuus, jonka juontajana toimi perinnekiltamme taloudenhoitaja Harri Kytömäki.  Haminan Soittokunta esitti aluksi kappaleen ”Sotilaspoika”.

Tervehdyspuheen piti Matti Haapanen. Kertoen puheessaan mm killan perustamisesta 31.1.1993 Haminassa. Tuolloin nähtiin tarpeelliseksi perustaa perinnekilta vaalimaan vuosikymmeniä aikaisemmin tapahtuneen sotilaspoikatoiminnan suurta merkitystä ja arvokasta perintöä. Järjestön lakkauttamisen vaiheessa oli eteläisen Kymenlaakson jäsenmäärä arviolta n 2000 sotilaspoikaa. Samaan aikaan oli pikkulottia alueella noin 1300. Kymenlaaksossa oli ominaista, että heitä työskenteli taistelunomaisissa vaarallisissa ja vaativissa tehtävissä. Osa sotapojista suoritti tehtävänsä vieläpä sotatoimialueella ja ansaitsivat myöhemmin tammenlehvän rintapieleensä. Vaikka järjestö oli pirstottu – kerran iskostettu aate ja henki elivät. Perinnekiltamme perustamisvuonna liittyi kiltaamme 237 jäsentä. Tänä vuonna killan jäsenmäärä on 405 jäsentä, joista varsinaisia sotilaspoikia oli 105.

Puheen jälkeen Haminan Soittokunta ja Veteraanikuoro, vahvistettuna Pohjois-Kymen Sotilaspoikakuoron 5:llä jäsenellä, esittivät kappaleet ”Nuoret sankarit” ja ”Kaakon vartijat”. Molemmat kappaleet ovat poismenneen jäsenemme Pertti Rainion sanoittamia ja Juhani Leinosen säveltämiä.

Juhlaesitelmän piti Hannu Luotola, kertoen sotilaspoika- ja lottatoiminnasta.   Esityksen lomassa esitti jäsenemme Erkki Mäkelä Tapio  Rautavaaran kappaleen ”Vanhan jermun purnaus”. Säestäjänä toimi Mika Harjula.

Ansiomitalien jaon suorittivat Hannu Luotola, Matti Haapanen ja perinnekillan sihteeri Pentti Snygg. Perinneliiton kultaisella ansiomitalilla palkittiin hallituksen varajäsen Ossi Yrjönen Virolahdelta ja hallituksessa pitkään toiminut Pertti Pekkola Pyhtäältä. Hopeisen ansiomitalin saivat lippu-upseerimme Hannu Kiri, jäsen Seppo Lahtela sekä markkinatoimikunnan jäsen Erkki Vanamo, jotka kaikki Haminasta.

Tervehdyspuheita esittivät RUK:n johtaja eversti Jouko Rauhala, Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen, Haminan seurakunnan kappalainen Kari Rautiainen, Suomen Lottaperinneliitto ry:n  puheenjohtaja Kaija Vesala ja valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä.

Veteraanikuoro esitti ”Miehikkälän puolustajat”, jonka on sanoittanut Pertti Rainio ja säveltänyt Pertti Husu. Toisena kappaleena oli ”Suomi on hyvä maa”, jonka on kenraali A.Ehrnroothin ajatusten pohjalta runoksi muodostanut ja säveltänyt Urpo Jokinen.

Tilaisuuden päätössanat esitti perinnekillan varapuheenjohtaja Risto Rahkonen.

Lopuksi Veteraanikuoro ja yleisö lauloivat  yhdessä ”Maamme”.

25-vuotisjuhlasta tulee pidempi artikkeli Sotilaspoikalehteen.

 

Matti Paananen

25-juhlatoimikunnan pj.

 

 

 

 

 

Muistokiven vuosipäivä 17.6.2017

Muistokiven vuosipäivätilaisuuteen Haminan Kesäpuistossa osallistui noin 35 perinnekiltamme jäsentä aurinkoisen sään vallitessa.

Puheenjohtaja Matti Haapanen piti lyhyen puheen, jonka jälkeen Kaija Harjunen, Leif Häggblom ja Esko Nevamaa laskivat kukkalaitteen muistomerkille ”SUOJELUSKUNTA JA SOTILASPOJAT 1928 – 1944, Teit isäin astumaan”. Veteraanikuoro esitti laulut ”Olen valpas vartija ” ja ”Kodin vartijat” Erkki Kapiaisen johdolla.

Tämän jälkeen siirryttiin Raati Cafe Kaneliin nauttimaan kahvituksesta. Samassa tilaisuudessa puheenjohtaja kiinnitti kiltaveli Esko Jalosen rintaan Sininen risti ja Sotilaspoikaristi.

Parolan panssarit la 19.8.2017

Pikitie ei ollut kuuma, mutta matka joutui Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekillan retkellä kohti Hämeenlinnaa ja Panssarimuseota lauantaina 19.8.2017 . Meitä on tasan 30 retkeläistä JaPi-Matkojen bussissa. Kuljettajanamme toimi luotettava Jarmo Ahonen. Matkan aikana pidetyn pienen tietovisan voitti Risto Auvinen – ylivoimaisesti.

Parolan Panssarimuseolla nautittiin perinteiseen tapaan munkkikahvit. Samalla aloitti opastuksen Ari Laamanen, jonka jälkeen sai puheenvuoron Panssarimuseon perustajajäsen ye evl evp Lassi Kopra. Kopra tuli sattumalta paikalle ja vaihtoi aikomansa sieniretken apuoppaaksi.

Ari Laamasen asiantuntevassa opastuksessa kiersimme hallit, tutustuen vanhempaan ja uudempaan kalustoon, saaden paljon tietoa mielenkiintoisella kierroksella.

Panssarimuseohan on sotahistoriallinen erikoismuseo, jonka päätehtävä on kerätä, tallentaa, entisöidä, tutkia ja esitellä panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa sekä kertoa sen kehityksestä.

Panssarin kannatusyhdistyshän osti velkarahalla Viertolan tilan 1960. Vielä samana vuonna rakennettiin tanssilava tilalla sijainneen Piilopirtti nimisen talon kylkeen. Itse museo avattiin 18.6.1961.

Tanssilava oli käytössä aina vuoteen 1984 asti, jonka jälkeen oli varastona, kunnes 1991 muutettiin panssaritorjuntanäyttelyhalliksi.

Mukana olleista rouvista olisi osa halunnut tanssia, mutta tanssiminen olisi järjestynyt vasta muutaman päivän päästä. Harmi rouville.

Museon ulkoalueelle emme päässeet, koska siellä oli kunnostus ja katostyöt menossa. Hyvä niin ! Alkoikin sopivasti tulemaan vettä taivaalta ja nälkäkin kurni jo vatsassa, joten suunnattiin Ravintola Rosolliin lounaalle. Marjatta-rouva oli järjestänyt meille hyvät pöperöt täytekakkuineen.

Ruokailun jälkeen tehtiin bussilla tutustumiskierros Aulangon kansallispuistoon. Vettä tuli sopivasti taivaalta, joten kenenkään ei tarvinnut edes jalkautua. Kuuntelivat matkanjohtajan selostusta Aulangon historiasta ja sen nykytilasta.

Aulangon historia alueen nykyisessä muodossa alkoi 1883, kun kapteeni Hugo Standertskjöld osti Karlbergin tilan ja alkoi kehittämään aluetta. Aulangon maastoon luotiin englantilaista tyyliä edustava puisto vuosina 1883 – 1910 noin 250 työmiehen voimin. Tuli tekolammet Joutsenlampi ja Metsälampi, näköalaterasseja ja huvimajoja. 1907 rakennettiin 33 m korkea näköalatorni entisen muinaislinnan paikalle.

Hämeenlinnan kaupunki hankki alueen omistukseensa 1963. Vuonna 1991 puistometsä rauhoitettiin. Vuodesta 2002 lähtien luonnonsuojelualue on ollut Metsähallituksen omistuksessa.

Kotimatkalla käytimme yhden pysähdyksen taktiikkaa, joten aikaa jäi seurustella ja samalla pääsimme ”päivittämään” asiat.

Mukavaa kun saimme joukon kasaan ja pääsimme nauttimaan retkestä. Kiitos.

Oheisissa pikkukuvissa on muutama kuva retkeltä.

Matti Paananen

matkanjohtaja

Killan perinnepäivä ma 31.7.21017

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekillan Perinnepäivän vietto alkoi kukkalaitteen laskulla Rajasuon muistomerkille maanantaina 31.7.2017 klo 15.30.

Perinnekillan puheenjohtaja Matti Haapanen lausui aluksi muutaman sanan, korostaen sotilaspoikien ottamaa vastuuta sodan aikana vaaraakaan kaihtamatta. Kukkalaitteen muistomerkille laskivat perinnekillan varapuheenjohtaja Risto Rahkonen ja perinnekillan kunniapuheenjohtaja Kauko Suurnäkki.

Perinnepäivän tilaisuus jatkui klo 17.00 Virolahden kirkolla, missä perinnekillan kukkalaiteen sankarihaudalle laskivat Kauko Suurnäkki, Matti Haapanen ja Leif Häggblom. Arvo Harjusen haudalle laskivat kukkalaitteen Lasse Mäkelä ja Risto Rahkonen. Virolahden kunnan ja kappeliseurakunnan kukkalaitteen sankarihaudalle laskivat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sisko Ukkola-Paronen ja seurakunnan kappelineuvoston jäsen Aira Paavola.

Veteraanikuoro esitti kappaleen ”Oi kallis Suomenmaa”.

Pentti J. Virtanen ohjasi kunnianosoitustapahtuman. Tilaisuuden järjestelyt oli hoitanut Ossi Yrjönen. Suomen lippua kantoi Olli Hokkanen ja killan lippua Hannu Kiri. Lippuairuet Pekka Ivakko ja Ari Korjula. Kunniavartiossa olivat Eero Hietala, Heikki Lommi, Erkki Vanamo ja Ossi yrjönen.

Tämän jälkeen siirryttiin Pitäjäntupaan, missä pääsimme nauttimaan Terttu Ravin järjestämän kahvituksen.

Matti Haapanen lausui tilaisuuden tervehdyssanat. Kappeliseurakunnan tervehdyksen esitti kappalainen Anne Koivunen. Virolahden kunnan tervehdyksen toi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sisko Ukkola-Paronen. Juhlapuheen puolestaan piti RUK:n komentaja eversti Jouko Rauhala. Tilaisuuden päätössanat olivat Risto Rahkosen.

Varsinaisen ohjelman lisäksi lauloi Henry Jansen Markku Malmin säestyksellä ”Merenkulkijan neuvo” Anni Talsin tilauksesta. Veteraanikuoro esitti kappaleet ”Isänmaan vartija” ja Ole valpas vartija”.

Tilaisuudesta tulee muutama kuva oheen, jotka suurentuvat napauttamalla..

RANKIN RETKI to 2.6.2016

 

 

RANKIN RETKI to 2.6.2016

 

Aurinkoista ! Hieno keli aloittaa retki Kotkan Sapokasta kohti Rankin linnakesaarta.

M/s Jaana nimiseen alukseen nousi kiltamme retkeläisiä 36. Suurin osa jäi aluksen kannelle ihailemaan tulevia maisemia. Klo 10.00 lipui alus merelle. Matkamme kulki ohi Kukourin linnakesaaren. Poikkesimme matkalla Lehmäsaaren laiturissakin, jonne jäi muutama henkilö päivän viettoon.

Noin 45 minuuttia lähdöstä saavuimme laituriin – olimme Rankin vartiolinnakesaaressa. Saari sijaitsee n 10 km Kotkasta etelään. Laiturilla otti ”komennon” saaren entinen päällikkö evl evp Matti Haapanen, joka on myös kiltamme varapuheenjohtaja. Toiminut saarella päällikkönä pariin otteeseen  vuosina 1962 – 1967.        Tästä alkoi tutustuminen saaren historiaan kuten nykytilaankin Matin opastuksella.

Saaren historiasta tähän sen verran, että se on ollut osa Pietari Suuren merilinnoituslinjaa, joka kuului Pietarin puolustuslinjaan. Venäläiset aloittivat saareen rakentamisen 1914 ja 1916 se liitettiin linjaan.

Itsenäisyyden alkuajoista lähtien Rankki on ollut eri nimillä toimineiden joukko-osastojen toiminnallinen linnake. Joukko-osastoista viimeisin kantoi nimeä Kotkan rannikkopataljoona.  Vuonna 2006 lopetettiin saarella varusmieskoulutus. Linnakkeella palveli parhaimmillaan noin 150 varusmiestä ja kaksikymmentä henkilökuntaan kuuluvaa. Saari jäi vartiolinnakkeeksi ja edelleen puolustusvoimien harjoitusalueeksi. Tuli aika Kotkan rannikkopataljoonan ja se lakkautettiin vuoden 2013 lopussa. Saaressa toimii edelleen sääasema ”Kotka Rankki”, joka välittää automaattisesti tiedot Ilmatieteen laitokselle. Merisäätiedoituksissa usein vielä kuuleekin: ”Kotka Rankki: ohutta yläpilveä, näkyvyys…”.

Vuonna 2015 Senaattikiinteistö myi Rankin ja Kirkonmaan varuskunta-alueet kotkalaiselle yrittäjälle Ismo Rädyn perustamalle yhtiölle Kotkan Saaret Oy.

Oppaamme Matti tunsi saaren kuin omat taskunsa. Jos ei komentaja sitä tiennyt niin ei kukaan! Oli mukava kuunnella selkeää selostusta. Kuljimme myös Matin asunnonkin ohitse. Rivitalon päätyhuoneistossahan hän oli aikoinaan asunut.

Näimme kävelyretken aikana niin vanhaa kuin uuttakin rakennelmaa. Vanha punainen puinen kasarmikin oli pystyssä, joka rakennettu venäläisten toimesta vuonna 1917 miehistön asuinrakennukseksi. Siinä se jökötti kuin ennen vanhaan – vaan ilman varusmiehiä.

Kävimme  eteläpään kallioillakin. Paikoillaan oli , huputettuna kuitenkin, Tampella -152 tykki, joka vielä 1980 luvulla oli ollut käytössä. Paikalta avautui upea merimaisema paljaine kallioineen ”vihulaisen” suuntaan. Tykin piippu osoitti kyllä outoon suuntaan – koukkaustako odottaen.

Saarella on edelleen noin 30 rakennusta, mukaan lukien pesäkkeet ja linnoitukset.

Kävelykierroksen jälkeen, jonka varrella oli ”muutama itikkakin” muistuttamassa olemassaolostaan, nautimme makoisan lohikeiton tykötarpeineen Ravintola Sotkussa. Miellyttävä henkilökunta piti meistä hyvän huolen.

Olikin aika nousta m/s Jaanaan ja jättää saari taakseen. Ehkä kuitenkin joskus vielä palaamme. Onhan saari hieno ja rauhallinen. Siellä voi bongata lintuja, patikoida ym – vaikkapa tavata ”päättömän majurin”. Majoitustilaakin löytyy. Kotkan Sapokkaan rantauduimme jotakuinkin klo 15 aikaan ja oli retken päätteeksi aika sateen.

Ihan mukava retki ! Kiitos kaikille !

Matti Haapanen                       Matti Paananen

päällikkö/opas                          kuvaaja/matkanjohtaja

Toimintasuunnitelma 2015

Yleistä

Killan toiminta jatkuu aikaisempien vuosien linjaa noudattaen: sotilaspoikien ja samanhenkisten henkilöiden yhdyssiteenä. Päätavoite on muuttumaton, Sotilaspoika perinteiden vaaliminen ja historiatietojen tallentaminen. Yhteistyön rakentaminen Lottaperinneyhdistysten ja JR 5:n suuntaan jatkuu.

Jäsenistömme tärkein osa ovat alkuperäiset, kansakuntamme vaikeimpina aikoina vastuullisesti toimineet Sotilaspojat. He ovat vahva ydinjoukko, jonka pidämme heille kuuluvassa arvostetuimmassa asemassa. Pyrimme lisäämään yhteistyötä nuoremman jäsenjoukkomme kanssa ja aktivoimaan heitä mukaan toimintaan.

Vuosikokous

Sääntömääräinen vuosikokous pidetään Haminan Sotilaskodin yläkerrassa  keskiviikkona 18.2.2015 klo 17.00.

Toiminta

Kiltaretket

Sotahistoriallinen retki järjestetään Mannerheim-museoon ja Sotamuseoon Helsinkiin. Ohjelmallinen kesäretki Kannusjärven ilmavalvontamuistomerkille on suunnitelmissa. Retkiohjelmaa voidaan täydentää mielenkiintoisten kohteiden tullessa tarjolle.

Perinnetoiminta

Killan omina tilaisuuksina järjestetään seuraavat tapahtumat:

  • 17.6.    Kukkalaitteen lasku Suojeluskunta- ja Sotilaspoikien muistokivelle     
  • 31.7.    Perinnepäivä Virolahdella
  • 23.12.    Kynttilän ja joulukukan vieminen Rajasuon muistomerkille

Yhteistyössä muiden yhteisöjen kanssa:

  • 13.3.    Talvisodan päättymisen muistotilaisuus
  • 4.6.    Puolustusvoimien lippupäivä
  • 16.10.    Muistohetki Haminassa JR 5:n Veteraanikivellä
  • 6.12.    Itsenäisyyspäivä

Tiedottaminen   

Kiltamme lehti ”Tiet isäin…” ilmestyy tammikuussa 2015. Jäsenistölle tiedotetaan tapahtumista jäsenkirjeellä maalis-huhtikuussa.
Kymen Sanomien ja ilmaisjakelulehtien seurapalstoja käytetään tiedottamiseen. Jäsenrekisterissämme on vajaat 200 sähköpostiosoitetta. Toivomuksena on, että henkilöt, joilla on sähköpostiosoite, ilmoittaisivat osoitteensa sihteerille liitettäväksi jäsenrekisteriin.  Sähköpostia pyritään käyttämään enemmän myös tiedottamiseen. Yhteydenpito on joustavaa, nopeaa ja kustannuksia säästävää

Yhteistoiminta maanpuolustusjärjestöjen kanssa

Teemme yhteistyötä perinteisesti Haminan Maanpuolustusjärjestöjen yhteistyö-elimen, Veteraanien ja Lottaperinneyhdistysten kanssa. Mukana ovat myös koko alueemme kattavat maanpuolustus- ja kansalaisjärjestöt, esim. Itsenäisyyspäivänä sankarihaudoilla järjestettävissä juhlatilaisuuksissa. Veteraanikuoro on myös arvokas, juhlavuutta tilaisuuksiimme tuova yhteistyötaho. Puolustusvoimien Haminassa toimivat yksiköt ovat kiinteän yhteydenpidon kohteena. Puolustusvoimien toteutuvat uudistukset eivät ole este hyvälle yhteistyölle. Paikkakuntien Veteraanijärjestöihin pidetään yhteyttä ja osallistutaan heidän järjestämiinsä tilaisuuksiin. Tarvittaessa olemme valmiita auttamaan myös järjestelyissä

Sotilaspoikien Perinneliitto ry

Kiltamme osallistuu Perinneliiton vuosikokouksiin. Tarjoamme aineistoa Sotilaspoika/Soldatgossen lehteen. Lehdellä on hyvin tärkeä osa olla yhdyssiteenä ja pitämään kiinteänä Sotilaspoikien perinteen ja kiltaveljien yhteenkuuluvuutta Isänmaamme jokaisessa kolkassa.

Jäsenhankinta

Toimintamme runko on vahva jäsenistö. Jäsenhankinta on meidän jokaisen tehtävä. Joukossamme on useita aktiivisia henkilöitä jäsenhankinnassa ja kokonaisjäsenmäärä on pysynyt n. 400 jäsenenä. Ote ei jäsenhankinnassa saa kuitenkaan herpaantua. Uusia jäseniä toivotamme mielellämme tervetulleeksi mukaan itsenäisyyteemme perustuksia vahvistavaan ja turvaavaan toimintaamme.

Varainhankinta   

Jäsenmaksu, jonka suuruudeksi hallitus ehdottaa 20/10 euroa, on perustekijä taloutemme vakauden säilyttäjänä. Jäsenistömme on jäsenmaksun yhteydessä tukenut toimintaa vapaaehtoisella tukimaksulla. Toivomme niitä kertyvän myös tällä toimintakaudella.

Markkinatoiminta

Samoin kuin edellisinäkin vuosina markkinatoimikunta toimii näkyvästi Haminan torilla ”lippuamme heiluttaen” ja kooten varoja toimintaamme.

Hallituksen toivomus   

Suunnitelmaa voidaan muuttaa toimintakauden aikana. Hallitus toivoo jäsenistöltä aloitteita ja esityksiä toiminnan syventämiseksi. Näin toiminta muodostuisi jäsenistölle entistäkin kiinnostavammaksi ja läheisemmäksi.

Haminassa 18.2.2015

Sotahistoriallinen retki Mannerheim- ja Sotamuseoon 16.7.2015

Torstaina 16.7.2015 teimme ”Sotahistoriallisen retken” Helsinkiin, jossa tutustuimme oppaiden välityksellä Mannerheim-museoon, joka toimi aiemmin Sotamarsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimin asuintalona. Mielenkiintoinen paikka.
Ennen Sotamuseoon menoa kävimme nauttimassa maukkaan lounaan saksalaistyyppisessä ravintola Zinnkellerissä.
Sotamuseon mielenkiintoisiin kohteisiin tutustuimme yksikön johtaja Lauri Haaviston hyvällä opastuksella. Pääsimme myös nauttimaan mainiot munkkikahvit Sotamuseon yhteydessä sijaitsevassa Sotilaskodissa.
Matkan aikana järjestetyn tietokilpailun voitti pari Maiju ja Timo Hankia. Aiheena Mannerheimiin liittyvät aiheet. Matkalaiset saivat myös tutustua edesmenneeseen Matti Paanaseen lehtiartikkelin ja matkaoppaan kertomana. Paananen toimi sodan aikana ”Marskin suojaryhmässä” Mikkelissä.
Matkalla oli mukavasti väkeä – kaikkiaan 43 henkilöä. 

Sotilaspoikien kirkkopyhä Kouvolassa su 13.9.2015

Tilaisuus oli hieno tapahtuma. Ensin oli messu Kouvolan Keskuskirkossa, missä esiintyivät Veteraanikuoromme, Pohjois-Kymen kuoro sekä orkesteri. Messun jälkeen laskettiin kukkalaite JR 25 muistopatsaalle Lääninpuistossa. Täältä siirryttiin Maria-saliin kahvitilaisuuteen, missä kuorot ja orkesteri esiintyivät. Puheen pitivät kiltamme puheenjohtajat Mikko Pesälä Kouvolasta ja Kauko Suurnäkki meiltä.
Tilaisuus päättyi esitykseen Veteraanin iltahuuto. Mukana 29 osallistujaa meiltä.

Liity jäseneksi tai kannatusjäseneksi?

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta ry

Yhteystiedot

Puheenjohtaja Matti Paananen
Lepikönkatu 1 as 8, 49400 Hamina
040 537 0098
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Sihteeri Kari Tuompo
Suosillantie 15, 49410 Poitsila
0440 120 261
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.