Hyvä kiltalainen

Kiltamme järjestää tutustumiskäynnin Salpalinjamuseoon Miehikkälään yllä mainittuna
päivänä Tero Tillin johdolla.

Kulku paikalle tehdään kimppakyyteinä ja perillä tulee olla klo 11.45. Opastettu kierros
ryhminä alkaa silloin. Liikkuminen museorakennuksissa on esteetöntä, ulkoalueella on
portaita ja korkeuseroja.

Oppaiden määrän ja tarjoilun takia edellytetään ennakkoilmoittautumista:
Tero Tilli, puh 050 307 7464 tai s-postilla Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 18.9. mennessä.
Häneltä saa myös lisätietoja tarvittaessa.

Vaikka olisit käynyt aiemmin, uusinta tarjoaa aina jotain uutta! Itsenäisen Suomen historian suurin rakennushanke on erittäin kiinnostava kohde.

Salpalinjamuseo, Säästöpirtintie 70, Miehikkälä.

Tapaamisiin siellä

Kiltahallitus

Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekiltojen
yhteinen perinteinen Kirkkopyhä Pyhtäällä 11.9.2022

Kiltamme kustantaman bussin aikataulu:
Miehikkälä klo 8.00
Virolahti klo 8.15 linja-autoasema
Hamina klo 8.50 linja-autoasema
Karhula klo 9.05 linja-autoasema
Pyhtää klo 9.30 Pyhtään kirkko
Messu alkaa Pyhtään kirkossa klo 10.00 ja siinä avustavat molempien kiltojen kuorot.
Messun jälkeen kukkalaitteiden lasku Sankarihaudalle, kuorot ja lippuvartiot paikalla.
Päätteeksi Pyhtään seurakunnan tarjoamat kirkkokahvit.
Paluumatka alkaa n. klo 12.30.

Ilmoitathan tulostasi puh.040 080 3341 viimeistään 8.9. mennessä.
Esko Nevamaa

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta ry

Tervetuliaispuheessaan Hannu Kiri toivotti retkeläiset tervetulleeksi Kirimajalle, valaisten samalla miten  oli saanut museon aikaiseksi, käytännössä lähes omin voimin.

Vastauspuheessaan killan varapuheenjohtaja Risto Rahkonen, retken toteuttajana yhdessä Kirin kanssa, toivotti myös joukon tervetulleeksi, muistellen samalla Virolahden maineikkaita kilpahiihtäjiä.

Hannun vaimo Marita Kirioli varannut mitä parhaimmat pullakahvit, jopa nokipannukahvia.  Pekka Puhakka, Hannu Kirin luottomies, grillasi makkaraa.

Hannu Kiri kertoi esittelykierroksella museonsa rakentamisesta, byrokratiastakin, sekä myös ystäviltä ja yrityksiltä saamastaan tuesta. Tukijoiden nimet ovat museon ulkoseinässä.

Sukset ovat tulleet käytännössä lahjoituksina. Museolla on 260 suksiparia ja runsaasti lisää tallessa muualla.

Suksien joukossa ovat mm. menestyneen Marjatta Kajosmaan Kneissl-kilpasukset. Suksimerkkihän liittyy Juha Miedon(Järvisen puusukset) ja Thomas Wassbergin(Kneisslin lasikuitusukset)) taisteluun 30 km hiihdossa Falunissa 1974, jolloin Mieto hävisi puusuksilla sadasosasekunnin erolla Thomasille.

Joukossa on Jari Isometsän luistelusukset, Hannu Koskivuoren ja monen muun kymenlaaksolaisen hyvän hiihtäjän välineitä. Myös vanhojen mestareiden suksivoiteita Veli Saarisesta lähtien.  Museossa on alueemme suksiseppien yritysten perinteisiä koivusuksia. Yksi monista suksitehtaista oli Kyötikin  suksitehdas Haminan Ristiniemestä.

Retkeläiset olivat hyvin mielissään museovierailusta, toivoen lisää tällaisia mainioita tapahtumia.

Kirimajalla oli kuusi kiltasiskoa ja 23 kiltaveljeä.

Kirimajan osoite: Tuomistontie 7, 49510 Hamina. Museoesittely tilattavissa puh. 0400584321/ Hannu Kiri.

Kuvat ja teksti Pentti Snygg. Tekstiä muokannut Matti Paananen.

Hannu Kiri suksimuseo Kirimajan edessä.

Risto Rahkonen.

Retkeläiset kuuntelemassa Hannun esitystä museosta.

Makkara on maistunut kuten ilmeistä huomaa.

    Perinnekiltamme tutustuu Hevosajoneuvomuseo Kiessiin Harjun

    Oppimiskeskuksessa Ravijoella varapuheenjohtajamme

    Risto Rahkosen opastuksella keskiviikkona 30.09.20 klo 14.00.

    Tilaisuuteen kuuluu esityksen lisäksi kahvitus, mikä edellyttää

    ilmoitusta osallistumisesta sihteerille ma 28.9.20mennessä:

    Pentti Snygg  Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai p. 040 5566 961.

    Kulku paikalle tapahtuu kimppakyydein.

    Kiessimuseon osoite: Tallitie 18, Ravijoki.

    Tervetuloa!

    Kiltahallitus

 Leif Häggblom ja Hannu Luotola

Lämminhenkinen huomionosoitustilaisuus Haminassa

Pieni joukko Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekillan jäseniä kokoontui 25.8.2020 todistamaan, kun kiltaveli, killan kunniajäsen Leif Häggblomille luovutettiin Sotilaspoikamitali, järjestysnumeroltaan 3. Perinneliiton puheenjohtaja Hannu Luotola matkasi paikalle suorittamaan luovutuksen.

Killan puheenjohtaja Matti Haapanen totesi avauspuheenvuorossaan pitkään jäsensihteerinä olleen Leif Häggblomin toimineen ansiokkaasti killan hyväksi.

Hannu Luotola luovutti Jouko Hackzellin muotoileman mitalin mainiten Häggblomin työn Perinneliiton lippulaivan, Sotilaspoika-Soldatgossen, lehden monivuotisena kielenkääntäjänä olevan suuren kiitoksen arvoisen. Luotola ilmaisi ilonsa siitä, että Leifin tämä työ jatkuu edelleen.

Vastauspuheenvuorossaan Häggblom korosti ystävyyden merkitystä ja sitä hän kertoi kohdanneensa suuressa määrin sotilaspoikien kanssa toimiessaan. Hänen muistoissaan on vahvana Talvisota, sen aikainen yhteishenki ja isänmaallinen ajattelu. Lopuksi hän toivoi, että käynnissä oleva, perinnetyötä tekevien isänmaallisten yhdistysten yhdistäminen onnistuu.

Tilaisuudessa olivat paikalla edellä mainittujen lisäksi killan varapuheenjohtaja Risto Rahkonen, taloudenhoitaja Harri Kytömäki, kunniapuheenjohtaja Kauko Suurnäkki ja kunniajäsen Ilkka Hankkila.

Teksti ja kuvat Ilkka Hankkila

Muistokiven vuosipäivätilaisuuteen Haminan Kesäpuistossa osallistui noin 35 perinnekiltamme jäsentä aurinkoisen sään vallitessa.

Puheenjohtaja Matti Haapanen piti lyhyen puheen, jonka jälkeen Kaija Harjunen, Leif Häggblom ja Esko Nevamaa laskivat kukkalaitteen muistomerkille ”SUOJELUSKUNTA JA SOTILASPOJAT 1928 – 1944, Teit isäin astumaan”. Veteraanikuoro esitti laulut ”Olen valpas vartija ” ja ”Kodin vartijat” Erkki Kapiaisen johdolla.

Tämän jälkeen siirryttiin Raati Cafe Kaneliin nauttimaan kahvituksesta. Samassa tilaisuudessa puheenjohtaja kiinnitti kiltaveli Esko Jalosen rintaan Sininen risti ja Sotilaspoikaristi.

Pikitie ei ollut kuuma, mutta matka joutui Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekillan retkellä kohti Hämeenlinnaa ja Panssarimuseota lauantaina 19.8.2017 . Meitä on tasan 30 retkeläistä JaPi-Matkojen bussissa. Kuljettajanamme toimi luotettava Jarmo Ahonen. Matkan aikana pidetyn pienen tietovisan voitti Risto Auvinen – ylivoimaisesti.

Parolan Panssarimuseolla nautittiin perinteiseen tapaan munkkikahvit. Samalla aloitti opastuksen Ari Laamanen, jonka jälkeen sai puheenvuoron Panssarimuseon perustajajäsen ye evl evp Lassi Kopra. Kopra tuli sattumalta paikalle ja vaihtoi aikomansa sieniretken apuoppaaksi.

Ari Laamasen asiantuntevassa opastuksessa kiersimme hallit, tutustuen vanhempaan ja uudempaan kalustoon, saaden paljon tietoa mielenkiintoisella kierroksella.

Panssarimuseohan on sotahistoriallinen erikoismuseo, jonka päätehtävä on kerätä, tallentaa, entisöidä, tutkia ja esitellä panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa sekä kertoa sen kehityksestä.

Panssarin kannatusyhdistyshän osti velkarahalla Viertolan tilan 1960. Vielä samana vuonna rakennettiin tanssilava tilalla sijainneen Piilopirtti nimisen talon kylkeen. Itse museo avattiin 18.6.1961.

Tanssilava oli käytössä aina vuoteen 1984 asti, jonka jälkeen oli varastona, kunnes 1991 muutettiin panssaritorjuntanäyttelyhalliksi.

Mukana olleista rouvista olisi osa halunnut tanssia, mutta tanssiminen olisi järjestynyt vasta muutaman päivän päästä. Harmi rouville.

Museon ulkoalueelle emme päässeet, koska siellä oli kunnostus ja katostyöt menossa. Hyvä niin ! Alkoikin sopivasti tulemaan vettä taivaalta ja nälkäkin kurni jo vatsassa, joten suunnattiin Ravintola Rosolliin lounaalle. Marjatta-rouva oli järjestänyt meille hyvät pöperöt täytekakkuineen.

Ruokailun jälkeen tehtiin bussilla tutustumiskierros Aulangon kansallispuistoon. Vettä tuli sopivasti taivaalta, joten kenenkään ei tarvinnut edes jalkautua. Kuuntelivat matkanjohtajan selostusta Aulangon historiasta ja sen nykytilasta.

Aulangon historia alueen nykyisessä muodossa alkoi 1883, kun kapteeni Hugo Standertskjöld osti Karlbergin tilan ja alkoi kehittämään aluetta. Aulangon maastoon luotiin englantilaista tyyliä edustava puisto vuosina 1883 – 1910 noin 250 työmiehen voimin. Tuli tekolammet Joutsenlampi ja Metsälampi, näköalaterasseja ja huvimajoja. 1907 rakennettiin 33 m korkea näköalatorni entisen muinaislinnan paikalle.

Hämeenlinnan kaupunki hankki alueen omistukseensa 1963. Vuonna 1991 puistometsä rauhoitettiin. Vuodesta 2002 lähtien luonnonsuojelualue on ollut Metsähallituksen omistuksessa.

Kotimatkalla käytimme yhden pysähdyksen taktiikkaa, joten aikaa jäi seurustella ja samalla pääsimme ”päivittämään” asiat.

Mukavaa kun saimme joukon kasaan ja pääsimme nauttimaan retkestä. Kiitos.

Oheisissa pikkukuvissa on muutama kuva retkeltä.

Matti Paananen

matkanjohtaja

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekillan Perinnepäivän vietto alkoi kukkalaitteen laskulla Rajasuon muistomerkille maanantaina 31.7.2017 klo 15.30.

Perinnekillan puheenjohtaja Matti Haapanen lausui aluksi muutaman sanan, korostaen sotilaspoikien ottamaa vastuuta sodan aikana vaaraakaan kaihtamatta. Kukkalaitteen muistomerkille laskivat perinnekillan varapuheenjohtaja Risto Rahkonen ja perinnekillan kunniapuheenjohtaja Kauko Suurnäkki.

Perinnepäivän tilaisuus jatkui klo 17.00 Virolahden kirkolla, missä perinnekillan kukkalaiteen sankarihaudalle laskivat Kauko Suurnäkki, Matti Haapanen ja Leif Häggblom. Arvo Harjusen haudalle laskivat kukkalaitteen Lasse Mäkelä ja Risto Rahkonen. Virolahden kunnan ja kappeliseurakunnan kukkalaitteen sankarihaudalle laskivat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sisko Ukkola-Paronen ja seurakunnan kappelineuvoston jäsen Aira Paavola.

Veteraanikuoro esitti kappaleen ”Oi kallis Suomenmaa”.

Pentti J. Virtanen ohjasi kunnianosoitustapahtuman. Tilaisuuden järjestelyt oli hoitanut Ossi Yrjönen. Suomen lippua kantoi Olli Hokkanen ja killan lippua Hannu Kiri. Lippuairuet Pekka Ivakko ja Ari Korjula. Kunniavartiossa olivat Eero Hietala, Heikki Lommi, Erkki Vanamo ja Ossi yrjönen.

Tämän jälkeen siirryttiin Pitäjäntupaan, missä pääsimme nauttimaan Terttu Ravin järjestämän kahvituksen.

Matti Haapanen lausui tilaisuuden tervehdyssanat. Kappeliseurakunnan tervehdyksen esitti kappalainen Anne Koivunen. Virolahden kunnan tervehdyksen toi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sisko Ukkola-Paronen. Juhlapuheen puolestaan piti RUK:n komentaja eversti Jouko Rauhala. Tilaisuuden päätössanat olivat Risto Rahkosen.

Varsinaisen ohjelman lisäksi lauloi Henry Jansen Markku Malmin säestyksellä ”Merenkulkijan neuvo” Anni Talsin tilauksesta. Veteraanikuoro esitti kappaleet ”Isänmaan vartija” ja Ole valpas vartija”.

Tilaisuudesta tulee muutama kuva oheen, jotka suurentuvat napauttamalla..

RANKIN RETKI to 2.6.2016

Aurinkoista ! Hieno keli aloittaa retki Kotkan Sapokasta kohti Rankin linnakesaarta.

M/s Jaana nimiseen alukseen nousi kiltamme retkeläisiä 36. Suurin osa jäi aluksen kannelle ihailemaan tulevia maisemia. Klo 10.00 lipui alus merelle. Matkamme kulki ohi Kukourin linnakesaaren. Poikkesimme matkalla Lehmäsaaren laiturissakin, jonne jäi muutama henkilö päivän viettoon.

Noin 45 minuuttia lähdöstä saavuimme laituriin – olimme Rankin vartiolinnakesaaressa. Saari sijaitsee n 10 km Kotkasta etelään. Laiturilla otti ”komennon” saaren entinen päällikkö evl evp Matti Haapanen, joka on myös kiltamme varapuheenjohtaja. Toiminut saarella päällikkönä pariin otteeseen  vuosina 1962 – 1967.        Tästä alkoi tutustuminen saaren historiaan kuten nykytilaankin Matin opastuksella.

Saaren historiasta tähän sen verran, että se on ollut osa Pietari Suuren merilinnoituslinjaa, joka kuului Pietarin puolustuslinjaan. Venäläiset aloittivat saareen rakentamisen 1914 ja 1916 se liitettiin linjaan.

Itsenäisyyden alkuajoista lähtien Rankki on ollut eri nimillä toimineiden joukko-osastojen toiminnallinen linnake. Joukko-osastoista viimeisin kantoi nimeä Kotkan rannikkopataljoona.  Vuonna 2006 lopetettiin saarella varusmieskoulutus. Linnakkeella palveli parhaimmillaan noin 150 varusmiestä ja kaksikymmentä henkilökuntaan kuuluvaa. Saari jäi vartiolinnakkeeksi ja edelleen puolustusvoimien harjoitusalueeksi. Tuli aika Kotkan rannikkopataljoonan ja se lakkautettiin vuoden 2013 lopussa. Saaressa toimii edelleen sääasema ”Kotka Rankki”, joka välittää automaattisesti tiedot Ilmatieteen laitokselle. Merisäätiedoituksissa usein vielä kuuleekin: ”Kotka Rankki: ohutta yläpilveä, näkyvyys…”.

Vuonna 2015 Senaattikiinteistö myi Rankin ja Kirkonmaan varuskunta-alueet kotkalaiselle yrittäjälle Ismo Rädyn perustamalle yhtiölle Kotkan Saaret Oy.

Oppaamme Matti tunsi saaren kuin omat taskunsa. Jos ei komentaja sitä tiennyt niin ei kukaan! Oli mukava kuunnella selkeää selostusta. Kuljimme myös Matin asunnonkin ohitse. Rivitalon päätyhuoneistossahan hän oli aikoinaan asunut.

Näimme kävelyretken aikana niin vanhaa kuin uuttakin rakennelmaa. Vanha punainen puinen kasarmikin oli pystyssä, joka rakennettu venäläisten toimesta vuonna 1917 miehistön asuinrakennukseksi. Siinä se jökötti kuin ennen vanhaan – vaan ilman varusmiehiä.

Kävimme  eteläpään kallioillakin. Paikoillaan oli , huputettuna kuitenkin, Tampella -152 tykki, joka vielä 1980 luvulla oli ollut käytössä. Paikalta avautui upea merimaisema paljaine kallioineen ”vihulaisen” suuntaan. Tykin piippu osoitti kyllä outoon suuntaan – koukkaustako odottaen.

Saarella on edelleen noin 30 rakennusta, mukaan lukien pesäkkeet ja linnoitukset.

Kävelykierroksen jälkeen, jonka varrella oli ”muutama itikkakin” muistuttamassa olemassaolostaan, nautimme makoisan lohikeiton tykötarpeineen Ravintola Sotkussa. Miellyttävä henkilökunta piti meistä hyvän huolen.

Olikin aika nousta m/s Jaanaan ja jättää saari taakseen. Ehkä kuitenkin joskus vielä palaamme. Onhan saari hieno ja rauhallinen. Siellä voi bongata lintuja, patikoida ym – vaikkapa tavata ”päättömän majurin”. Majoitustilaakin löytyy. Kotkan Sapokkaan rantauduimme jotakuinkin klo 15 aikaan ja oli retken päätteeksi aika sateen.

Ihan mukava retki ! Kiitos kaikille !

Matti Haapanen                       Matti Paananen

päällikkö/opas                          kuvaaja/matkanjohtaja

Torstaina 16.7.2015 teimme ”Sotahistoriallisen retken” Helsinkiin, jossa tutustuimme oppaiden välityksellä Mannerheim-museoon, joka toimi aiemmin Sotamarsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimin asuintalona. Mielenkiintoinen paikka.
Ennen Sotamuseoon menoa kävimme nauttimassa maukkaan lounaan saksalaistyyppisessä ravintola Zinnkellerissä.
Sotamuseon mielenkiintoisiin kohteisiin tutustuimme yksikön johtaja Lauri Haaviston hyvällä opastuksella. Pääsimme myös nauttimaan mainiot munkkikahvit Sotamuseon yhteydessä sijaitsevassa Sotilaskodissa.
Matkan aikana järjestetyn tietokilpailun voitti pari Maiju ja Timo Hankia. Aiheena Mannerheimiin liittyvät aiheet. Matkalaiset saivat myös tutustua edesmenneeseen Matti Paanaseen lehtiartikkelin ja matkaoppaan kertomana. Paananen toimi sodan aikana ”Marskin suojaryhmässä” Mikkelissä.
Matkalla oli mukavasti väkeä – kaikkiaan 43 henkilöä. 

Tilaisuus oli hieno tapahtuma. Ensin oli messu Kouvolan Keskuskirkossa, missä esiintyivät Veteraanikuoromme, Pohjois-Kymen kuoro sekä orkesteri. Messun jälkeen laskettiin kukkalaite JR 25 muistopatsaalle Lääninpuistossa. Täältä siirryttiin Maria-saliin kahvitilaisuuteen, missä kuorot ja orkesteri esiintyivät. Puheen pitivät kiltamme puheenjohtajat Mikko Pesälä Kouvolasta ja Kauko Suurnäkki meiltä.
Tilaisuus päättyi esitykseen Veteraanin iltahuuto. Mukana 29 osallistujaa meiltä.